Sõrve
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
MM
vanha
August 18, 2009 15:00
Pool päevast sadas ootamatute hoovihmadena, teine pool kannatas olla. Allar tegi pilte, Hillar kujundas Sõrve militaarmuuseumile piletit, ise trimmerdasin, kui ilm lubas.
Henkilöt: Allar Liiv, Hillar Liiv, Mati Martinson
Lajimäärä: 47
Sää: 7.00 +14, 7 SW, 8/8, 10-20 km
12.00 +18, 6 SW, 6/8, 10-20 km
2009-08-18 1
2009-08-18 2
2009-08-18 3
2009-08-18 4
MM
vanha
August 17, 2009 15:00
Pikalt edelatuult olnud, meri piisavalt kõrge. Metskiurud, hänilased, linavästrikud tasapisi rändavad.
Piirivalve kordon ootab trimmerdamist. Juba kolmas suvi ilma niitmata. Algus sai üles tehtud.
Piirivalve kordon ootab trimmerdamist. Juba kolmas suvi ilma niitmata. Algus sai üles tehtud.
Henkilöt: Allar Liiv, Hillar Liiv, Mati Martinson
Lajimäärä: 39
Sää: 7.00 +14, 12 SW, 8/8, 10-20 km
12.00 +18, 12 SW, 8/8, 10-20 km
2009-08-17 1
2009-08-17 2
2009-08-17 3
2009-08-17 4
MM
vanha
August 16, 2009 15:00
Seppo sai ühe valge, kitsaste tiibadega loorkulli pildi peale. Must vööt oli vist tiiva pealt ära kustunud. Arvas, et on stepi-loorkull. Tegelikult osutus see arvatavasti poole sulgimise peal olevaks välja-loorkulliks.
Õhtul läks jälle vool ära. Ju sedakorda saab tuulise ilma süüks ajada. Nädal tagasi olid kaablikratid, saagisid linnujaama tuleva kaabli ka läbi.
Õhtul läks jälle vool ära. Ju sedakorda saab tuulise ilma süüks ajada. Nädal tagasi olid kaablikratid, saagisid linnujaama tuleva kaabli ka läbi.
Henkilöt: Seppo Ekelund, Allar Liiv, Hillar Liiv, Mati Martinson
Lajimäärä: 81
Sää: 7.00 +14, 10 SW, 4/8, >20 km
12.00 +20, 10 SW, 4/8, >20 km
2009-08-16-1
2009-08-16 2
2009-08-16 3 (Seppo Ekelund)
2009-08-16 4 (Seppo Ekelund)
2009-08-16 5 (Seppo Ekelund)
Seppo Ekelund
vanha
August 15, 2009 15:00
Efter många om och men är jag nu äntligen tillbaka vid denna absoluta favoritplats på jorden. Efter några dagars intensivt regnande kom solen tillbaka och en kort stund vid Meribunkeri gav sträckande fåglar så att batterierna åter är på gång att laddas. Ett 50-tal kentska tärnor, skräntärna och sex labbar strök alldeles förbi observationsplatsen. Plus en massa annat gott.
Det är underligt vad lik denna lokal är Ölands södra udde. Fyrplats, restaurang, vik i väster och en udde längst ute i väster. Skillnaden är egentligen bara den att hela den Öländska udden är ett naturreservat. Det vill säga att där tillåts inga vindsurfare eller kitesurfare. Ej heller biltrafik längst ut på udden. Så borde det vara även på denna vidunderliga plats i Estland. VLS och andra organisationer i Estland borde arbeta på att få området skyddat så att fåglar har ett ställe där de kan få vara i fred innan de lämnar landet. Området skall inte bara fredat under häckningstid. Det är lika viktigt att rastande fåglar inte störs. Man kan utan större åtgärder skriva in i naturreservatsbestämmelser att de som är bosatta och fiskar i området fortsatt skall kunna göra detta.
Idag är det en grusväg med djupa spår nästan helt ut på udden och det är allt för många som inte inser vilken skada de gör när de bara brakar ut på udden. Det går säkert att hänvisa dessa surfare till ett området öster om de båda minnesstenarna vid vägskälet. Att man skall kunna promenera ut till udden under icke häckningstid bör kunna accepteras.
Det är underligt vad lik denna lokal är Ölands södra udde. Fyrplats, restaurang, vik i väster och en udde längst ute i väster. Skillnaden är egentligen bara den att hela den Öländska udden är ett naturreservat. Det vill säga att där tillåts inga vindsurfare eller kitesurfare. Ej heller biltrafik längst ut på udden. Så borde det vara även på denna vidunderliga plats i Estland. VLS och andra organisationer i Estland borde arbeta på att få området skyddat så att fåglar har ett ställe där de kan få vara i fred innan de lämnar landet. Området skall inte bara fredat under häckningstid. Det är lika viktigt att rastande fåglar inte störs. Man kan utan större åtgärder skriva in i naturreservatsbestämmelser att de som är bosatta och fiskar i området fortsatt skall kunna göra detta.
Idag är det en grusväg med djupa spår nästan helt ut på udden och det är allt för många som inte inser vilken skada de gör när de bara brakar ut på udden. Det går säkert att hänvisa dessa surfare till ett området öster om de båda minnesstenarna vid vägskälet. Att man skall kunna promenera ut till udden under icke häckningstid bör kunna accepteras.
Henkilöt: Mati Martinson Seppo Ekelund
Lajimäärä: 81
Sää: 7.00 +14, 6 W, 3/8, >20 km
12.00 +18, 8 W, 3/8, >20 km
Kentsk2
Labb5
2009-08-15 1
2009-08-15 2
2009-08-15 3
2009-08-15 4
2009-08-15 5
2009-08-15 6
2009-08-15 7
2009-08-15 8
MM
vanha
August 14, 2009 15:00
Tõnu sai asjaajamisega nii kaugele, et alates neljapäevast on kogu piirivalvekordoni kompleks koos linnujaama majadega Saaremaa Muinsuskaitse Seltsi nimel rendil. Käis eile Tallinnas rendilepingut alla kirjutamas. Rendilepingu üheks tingimuseks oli linnujaama praeguste hoonete säilimine linnumeeste käsutuses. Selles osas probleeme ei teki.
Kogu piirivalvekordoni aastane rendisumma on talutav. Kolme asjasthuvitatud mittetulundusühingu - Saaremaa Muinsuskaitse Selts, Saaremaa Linnuklubi ja Viron Lintuseura vahel solidaarselt ära jagades on see summa veelgi väiksem. Vähemalt on nüüd mingiks ajaks kindlus olemas, et ärimehed piirivalvekordonile käppa peale ei saa panna, kuigi tahtjaid oleks palju.
Ajalootoa militaarväljapanek kolib tulevikus suurde kordonisse, senine maja jääb lindude ja liblikate päralt. Mereteemalised väljapanekud saavad olema endise sauna ruumides. Kuhugile peab mahtuma ka Sõrve mittesõjaline ajalugu.
Kogu piirivalvekordoni aastane rendisumma on talutav. Kolme asjasthuvitatud mittetulundusühingu - Saaremaa Muinsuskaitse Selts, Saaremaa Linnuklubi ja Viron Lintuseura vahel solidaarselt ära jagades on see summa veelgi väiksem. Vähemalt on nüüd mingiks ajaks kindlus olemas, et ärimehed piirivalvekordonile käppa peale ei saa panna, kuigi tahtjaid oleks palju.
Ajalootoa militaarväljapanek kolib tulevikus suurde kordonisse, senine maja jääb lindude ja liblikate päralt. Mereteemalised väljapanekud saavad olema endise sauna ruumides. Kuhugile peab mahtuma ka Sõrve mittesõjaline ajalugu.
Henkilöt: Mati Martinson, Karl Eik Rebane, Pekka Seppälä
Lajimäärä: 40
Sää: 06.00 +14 6 NW, 8/8 10-20 km
12.00 +18 6 NW, 8/8 10-20 km
2009-08-14 1
PeS
vanha
August 13, 2009 15:00
.Yöllä satoi vettä. Aamulla puhelimen torkku soi useaan otteeseen ennen kuin suljin herätyksen, vielä kului tovi sateen ropinaa kuunnellessa ennen kuin kampesin itseni pystyyn. Ei tehnyt mieli kastella itseäni ulkona, joten en pitänyt kiirettä. Kasasin kinkkuleivän Roopen jättämistä ylijäämäruuista ja kiahauitin vettä saadakseni kupin valmis-capucinoa, sellaista jossa on erotettavissa vain etäisesti kahvin maku.
Kahdeksan aikoihin aamulla sää näyttii selkiintyvän, joten lähdin meribunkkerille. Taivaalta kantautuu heti ulos tullessani metsäkirvisten kutsuääniä. Maabunkerin kohdilla täytyi oikein pysähtyä hetkeksi kuulostelemaan ja tähyämään mitäs taivaalla oikein tapahtui. Yksittäisiä metsäkirvisiä surahteli tuon tuosta; no jopas, metsäkirvisillä oli näköjään muutto käynnissä, kirvisiä meni ihan pikku parvissa. Teki mieli jäädä siihen paikkaan, mutta hiippailin kuitenkin meribunkkerille, jos vaikka näkyin jotain merilintuja..
Tuuli oli yön kuluessa kääntynyt pohjoiseen. Ei tullut äkkiseltään mieleen muuta selitystä yllättäen vilkastuneelle muutolle.
Merellä liikkui tänään todella paljon tiiroja. Bunkkerilta oli liikennettä hyvä seurailla. Yhteen mennessä ynnäsin: Stehir 325m WSW ( 24 1kv. loput +1kv ), Steaea 1 1kv m, Stea/h 450m WSW, Stesan 30m WSW. Paikallisina: Stehir 230 ( 200 +1kv, 30 1kv ), Steh/a 500, stesan 70. Yhden aikoihin niemessä alkoi olemaan sen verran paljon turistia, jopa itse bunkkerilla meinas tulla ruuhkaa. En jaksanut moista kameroiden räpsähtelyä ja kikatusta, mulla on lauantaina yleisöretki Poriin, joten ajoitainen privacy linturetkilläkin olis suotavaa, please. Ei auttanut kuin poistua paikalta kohteliaasti hymyillen. Kuitenkin ihan jees nelituntinen. Tiirojen ohessa muutti mustalintuja 500, 3 ruokkia ja 125 metsäkirvistä. Tiirojen osalta muutto näytti vielä jatkuvan.
Paikallisista mainittakoon 100 lapasorsaa, 2 heinätavia, 2 isosirriä, kuovisirri ja pikkusirri. Majakan kupeessa kiinnitti huomiota heinikon päällä lepatteleva ritariperhonen ( retken ainoa ).
Illan tullen lämmitin saunan pitkän kaavan mukaan. Tulikin kuuma, ei paljoa tarvinnut vettä kiukaalle heittää. Tietty koivuvihta piti tehdä kans, ja makkaraa piti paistaa, siihen päälle viimeiset oluet ja kyllä olikin mukavan autereinen olon.
Ihan tuppaa puristumaan tippa silmänurkkaan joutuesssani jättämään tämän vartioaseman - sniff... onhan täällä kuitenkin Mati. Hän ylläpitää jatkumoa.
Kahdeksan aikoihin aamulla sää näyttii selkiintyvän, joten lähdin meribunkkerille. Taivaalta kantautuu heti ulos tullessani metsäkirvisten kutsuääniä. Maabunkerin kohdilla täytyi oikein pysähtyä hetkeksi kuulostelemaan ja tähyämään mitäs taivaalla oikein tapahtui. Yksittäisiä metsäkirvisiä surahteli tuon tuosta; no jopas, metsäkirvisillä oli näköjään muutto käynnissä, kirvisiä meni ihan pikku parvissa. Teki mieli jäädä siihen paikkaan, mutta hiippailin kuitenkin meribunkkerille, jos vaikka näkyin jotain merilintuja..
Tuuli oli yön kuluessa kääntynyt pohjoiseen. Ei tullut äkkiseltään mieleen muuta selitystä yllättäen vilkastuneelle muutolle.
Merellä liikkui tänään todella paljon tiiroja. Bunkkerilta oli liikennettä hyvä seurailla. Yhteen mennessä ynnäsin: Stehir 325m WSW ( 24 1kv. loput +1kv ), Steaea 1 1kv m, Stea/h 450m WSW, Stesan 30m WSW. Paikallisina: Stehir 230 ( 200 +1kv, 30 1kv ), Steh/a 500, stesan 70. Yhden aikoihin niemessä alkoi olemaan sen verran paljon turistia, jopa itse bunkkerilla meinas tulla ruuhkaa. En jaksanut moista kameroiden räpsähtelyä ja kikatusta, mulla on lauantaina yleisöretki Poriin, joten ajoitainen privacy linturetkilläkin olis suotavaa, please. Ei auttanut kuin poistua paikalta kohteliaasti hymyillen. Kuitenkin ihan jees nelituntinen. Tiirojen ohessa muutti mustalintuja 500, 3 ruokkia ja 125 metsäkirvistä. Tiirojen osalta muutto näytti vielä jatkuvan.
Paikallisista mainittakoon 100 lapasorsaa, 2 heinätavia, 2 isosirriä, kuovisirri ja pikkusirri. Majakan kupeessa kiinnitti huomiota heinikon päällä lepatteleva ritariperhonen ( retken ainoa ).
Illan tullen lämmitin saunan pitkän kaavan mukaan. Tulikin kuuma, ei paljoa tarvinnut vettä kiukaalle heittää. Tietty koivuvihta piti tehdä kans, ja makkaraa piti paistaa, siihen päälle viimeiset oluet ja kyllä olikin mukavan autereinen olon.
Ihan tuppaa puristumaan tippa silmänurkkaan joutuesssani jättämään tämän vartioaseman - sniff... onhan täällä kuitenkin Mati. Hän ylläpitää jatkumoa.
Henkilöt: Mati Martinson, Karl Eik Rebane, Pekka Seppälä
Lajimäärä: 89
Sää: 06.00 +17 N5 8/8 sadetta
09.00 +18, 5 N, 8/8 10-20 km
14.00 +21, 5 N, 6/8 10-20 km
19.00 +17 5N 8/8 sadetta
130809 2
130809 1
2009-08-13 1
2009-08-13-2
PeS
vanha
August 12, 2009 15:00
Eipäs pilkistänyt enää tänä aamuna kuu mollukka ikkunaverhojen lomasta, ei näkynyt edes sinistä taivasta. Sen sijaan puiden latvustot huojuivat kuin syysmyrskyssä ikään ja taivaalla, puiden latvustoja hipoen, kynsi harmaita pilven rotjakkeita lounatuulen tyäntämänä pitkit taivaan ulappaa. Toistaiseksi ei satanut.
Jouduin hetken keräämään motivaatiota ja miettimään elämäntarkoitusta ennen kuin ylösnousemus voitti. Raikas ulkoilma pyyhki unen rippeet. En kyllä odottanut liikoja - länsituuli ja vesikuurot ei nyt vain ole kovin hyvä yhdistelmä etelään pyrkivälle muuttajalle. Kovin väärässä en tällä kertaa ollut. Parin tunnin jaksolla ei muuttanut kuin 100 kalatiiraa, 10 riuttista, 70 mustalintua ja 3 keltaväiskiä. Paikallisina 3 tonttua merimetsoja, 3 selkälokkia ( retken ekat ),3 merikihua, 8 isosirriä, 1 kuovisirri, 10 suosirriä.
Kahdeksan aikoihin lännestä saapui sen verran synkeän näköinen pilvihässäkkä, että katsoin parhaaksi hipsiä asemalle. Taisin vain olla lähdössä turhan hidas; puolivälissä matkaa sadekuuro pääsi iskemään ollessani avomaastossa - ja piiskasikin oikein kunnolla, vain lopettaakseen päästäkseni litimäräksi kastuneena aseman suojiin.
Mati, Kaido ja Karl olivat pahimman sateen piilokojuissaan. Yllättävän kuivina koverit koitoksesta selvisivät, jokunen jännä kuvakin taisi syntyä.
Eilen alkaneet sähköongelmat ovat jatkuneet tänään pitkin päivää, netti ei tahdo skulata eikä taloon muutenkaan tule sähköä kuin hetken ja sitten taas kaikki pimeeks. Mati veti 200m kaapelia pitkin huushollia ja sai näin kierrettyä ongelman. Sen verran jatkojohdot loppuivat kesken että halutessani surffata netissä joudun kytkemään keittiöön menevän jatkojohdon irti. Tarkoittaa että aina surffatessani jääkaappi lämmittelee itseään - No pientä säätöä pitää aina olla. Illalla saa kuulla vian selvitetyn: joku pellopeloton on yrittänyt murtautua merivartioaseman sähkökaappiin ja rikkonut jonkun kytkimen. Sähkömies sain osan vaihdettua ja kaikki skulaa normaalisti... Kaasua komissario Palmu, sanon minä.
Matilla riittää vielä museossa vierailevia turisteja ja ryhmiä opastettavaksi, joten hän pysyy tiiviisti asemalla. Itse pyöräilen kahlaajien toivossa Loodeen. Yllättävän vähän kahlaajia kuitenskaan löytyi: calalp 39 ( 35 +1kv, 4 1kv ), c fer 5 ( kaikki +1kv. ) C can 1 ( +1kv, kuten muuten a8 sörvessäkin ), cuta ( 1 +1kv, 1 1kv ).
Illalla asemalla rentoutumista, lukemista, kampelan syöntiä, surffausta, että sillai.
Jouduin hetken keräämään motivaatiota ja miettimään elämäntarkoitusta ennen kuin ylösnousemus voitti. Raikas ulkoilma pyyhki unen rippeet. En kyllä odottanut liikoja - länsituuli ja vesikuurot ei nyt vain ole kovin hyvä yhdistelmä etelään pyrkivälle muuttajalle. Kovin väärässä en tällä kertaa ollut. Parin tunnin jaksolla ei muuttanut kuin 100 kalatiiraa, 10 riuttista, 70 mustalintua ja 3 keltaväiskiä. Paikallisina 3 tonttua merimetsoja, 3 selkälokkia ( retken ekat ),3 merikihua, 8 isosirriä, 1 kuovisirri, 10 suosirriä.
Kahdeksan aikoihin lännestä saapui sen verran synkeän näköinen pilvihässäkkä, että katsoin parhaaksi hipsiä asemalle. Taisin vain olla lähdössä turhan hidas; puolivälissä matkaa sadekuuro pääsi iskemään ollessani avomaastossa - ja piiskasikin oikein kunnolla, vain lopettaakseen päästäkseni litimäräksi kastuneena aseman suojiin.
Mati, Kaido ja Karl olivat pahimman sateen piilokojuissaan. Yllättävän kuivina koverit koitoksesta selvisivät, jokunen jännä kuvakin taisi syntyä.
Eilen alkaneet sähköongelmat ovat jatkuneet tänään pitkin päivää, netti ei tahdo skulata eikä taloon muutenkaan tule sähköä kuin hetken ja sitten taas kaikki pimeeks. Mati veti 200m kaapelia pitkin huushollia ja sai näin kierrettyä ongelman. Sen verran jatkojohdot loppuivat kesken että halutessani surffata netissä joudun kytkemään keittiöön menevän jatkojohdon irti. Tarkoittaa että aina surffatessani jääkaappi lämmittelee itseään - No pientä säätöä pitää aina olla. Illalla saa kuulla vian selvitetyn: joku pellopeloton on yrittänyt murtautua merivartioaseman sähkökaappiin ja rikkonut jonkun kytkimen. Sähkömies sain osan vaihdettua ja kaikki skulaa normaalisti... Kaasua komissario Palmu, sanon minä.
Matilla riittää vielä museossa vierailevia turisteja ja ryhmiä opastettavaksi, joten hän pysyy tiiviisti asemalla. Itse pyöräilen kahlaajien toivossa Loodeen. Yllättävän vähän kahlaajia kuitenskaan löytyi: calalp 39 ( 35 +1kv, 4 1kv ), c fer 5 ( kaikki +1kv. ) C can 1 ( +1kv, kuten muuten a8 sörvessäkin ), cuta ( 1 +1kv, 1 1kv ).
Illalla asemalla rentoutumista, lukemista, kampelan syöntiä, surffausta, että sillai.
Henkilöt: Mati Martinson, Karl Eik Rebane, Pekka Seppälä
Lajimäärä: 76
Sää: Klo 06.00 +17 SW 8m/s 8/8 >20km
Klo 14.00 +18 W 12m/s 7/8 >20km
Klo 19.00 +18 W 12m/s 8/8 >20km
120809 3
12082009705
12082009712
2009-08-12 1
2009-08-12 3
2009-08-12 2
2009-08-12 4
PeS
vanha
August 11, 2009 15:00
Eilen illalla, tuulen kännyttyä lounaaseen ja taivaan peityttyä harmaaseen pilviverhoon, tuntui selvältä, että viimeistään huomenaamulla heräisimme sateen ropinaan. Mahdollisesti elättelin toivoa pitkistä yöunista, mutta jouduin hämmästymään; kellon piristessä viiden aikoihin pilkisti verhon takaa tuttu kuu mollukka, tosin nyt jo pienentymään päin. Sateesta vain ei ollut tietoakaan.
Kuvaajakollegat Roope, Mati sekä Tallinnasta saapunut Kaido Kärner olivat ylös kömpiessäni jo piilokojuissaan. Itse suuntasin meribunkkerille. Näkyvyys ja olosuhteet muutenkin olivat otolliset meristaijille. Jostain syystä merimetsot eivät tänään olleet itse niemen kärjessä muutamaa hassua yksilöä lukuunottamatta, suurempi lössi 3000 majailivat vesitykinmaalla. Paikallisia kahlaajia näkyin muutamia mm.: isosirri 8, suosirri 10, kuovisirri 1, kapustarinta 1 tundrakurmitsa 8. Ensimmäinen suurempi anaskerääntymä etupäässä lapasorsia ( 100 ) kellui länsiriuttojen edustalla. Muutto oli vaisua, metsäkirvisiä ja keltävästäräkkejä kumpaistakin vain reilu toistakymmentä. Huomiota herättävin muutos edellisiin päiviin oli riuttatiirojen vähentyminen murto-osaan. Nyt vallitsevana äänenä kalatiirojen kirkaisut, nimenomaan kalatiirojen, lapintiiroja en ole neljän päivän aikana edes nähnyt.
Yhdeksän aikoihin ensimmäiset kojumyyjät saapuivat majakan parkkipaikan reunustalle esille panemaan myyntitavaroitansa. Itse painelin asemalle aamupalalle.
Puolilta päivin Roope hyvästeli aseman väen ja poistui kohti Suomea. Nyt asemalla siis vain minä ja tietty Mati, joka kinginä asustelee kuitenkin omassa linnassaan aseman vieressä.
Matin jäädessä pihapiiriin odottelemaan kalastajilta tilaamiaan kampeloita lähdin itse kumpupilvien houkuttulemana maabunkkerille staijaamaan. Kovasti yritin löytää jotakin erityisen mielenkiintoista, jota voisi sitten päiväkirjan sivulla hehkuttaa, mutta harvoin sitä väkisin onnistuu. Mainittakoon kuitenkin 2 hiirihaukkaa ( vanhoja ), tinnu ( nuori ), 13 merikotkaa ( paikallisina etup. Vesitykinmaalla ).
Langaton netttiyhteys on oikeastaan lintuasemalla kuin lintuasemalla must juttu. Erityisesti sitä jää kaipaamaan sähkökatkoksen tullessa kesken surffauksen, kuten tänään. Heti Roopen lähdettyä sähköt katosivat kaikista kolmesta talosta. Vielä yhdentoista aikaa illalla kirjoittelen tätä kynttilän valossa. Yliarvostettua tuo sähkö, tietty, vai mitä? Iltapäivällä alkoi muuten se odotettu sade. Harmaiden pilvirullien myötä illasta tuli todella pitkä ja pimeä; ilman fikkaria ei huussiin näe mennä, silmät kun on tottunut räikeä auringonpaisteisiin päiviin ja valoisiin öihin. Uskomatonta että voikin olla pimeää!
Kuvaajakollegat Roope, Mati sekä Tallinnasta saapunut Kaido Kärner olivat ylös kömpiessäni jo piilokojuissaan. Itse suuntasin meribunkkerille. Näkyvyys ja olosuhteet muutenkin olivat otolliset meristaijille. Jostain syystä merimetsot eivät tänään olleet itse niemen kärjessä muutamaa hassua yksilöä lukuunottamatta, suurempi lössi 3000 majailivat vesitykinmaalla. Paikallisia kahlaajia näkyin muutamia mm.: isosirri 8, suosirri 10, kuovisirri 1, kapustarinta 1 tundrakurmitsa 8. Ensimmäinen suurempi anaskerääntymä etupäässä lapasorsia ( 100 ) kellui länsiriuttojen edustalla. Muutto oli vaisua, metsäkirvisiä ja keltävästäräkkejä kumpaistakin vain reilu toistakymmentä. Huomiota herättävin muutos edellisiin päiviin oli riuttatiirojen vähentyminen murto-osaan. Nyt vallitsevana äänenä kalatiirojen kirkaisut, nimenomaan kalatiirojen, lapintiiroja en ole neljän päivän aikana edes nähnyt.
Yhdeksän aikoihin ensimmäiset kojumyyjät saapuivat majakan parkkipaikan reunustalle esille panemaan myyntitavaroitansa. Itse painelin asemalle aamupalalle.
Puolilta päivin Roope hyvästeli aseman väen ja poistui kohti Suomea. Nyt asemalla siis vain minä ja tietty Mati, joka kinginä asustelee kuitenkin omassa linnassaan aseman vieressä.
Matin jäädessä pihapiiriin odottelemaan kalastajilta tilaamiaan kampeloita lähdin itse kumpupilvien houkuttulemana maabunkkerille staijaamaan. Kovasti yritin löytää jotakin erityisen mielenkiintoista, jota voisi sitten päiväkirjan sivulla hehkuttaa, mutta harvoin sitä väkisin onnistuu. Mainittakoon kuitenkin 2 hiirihaukkaa ( vanhoja ), tinnu ( nuori ), 13 merikotkaa ( paikallisina etup. Vesitykinmaalla ).
Langaton netttiyhteys on oikeastaan lintuasemalla kuin lintuasemalla must juttu. Erityisesti sitä jää kaipaamaan sähkökatkoksen tullessa kesken surffauksen, kuten tänään. Heti Roopen lähdettyä sähköt katosivat kaikista kolmesta talosta. Vielä yhdentoista aikaa illalla kirjoittelen tätä kynttilän valossa. Yliarvostettua tuo sähkö, tietty, vai mitä? Iltapäivällä alkoi muuten se odotettu sade. Harmaiden pilvirullien myötä illasta tuli todella pitkä ja pimeä; ilman fikkaria ei huussiin näe mennä, silmät kun on tottunut räikeä auringonpaisteisiin päiviin ja valoisiin öihin. Uskomatonta että voikin olla pimeää!
Henkilöt: Mati Martinson, Robert Pekkarinen, Karl Eik Rebane, Pekka Seppälä
Lajimäärä: 83
Sää: Klo 06.00 +17 SE 10m/s 4/8 >20km
Klo 14.00 +25 SE 4m/s 6/8 >20km
Klo 18.00 +18 SW 6m/s >20km
110809
090812 1
110809 2
110809 7
2009-08-10 3
2009-08-10 4
Roope
vanha
August 10, 2009 15:00
Yö Looden niemessä aivan tyyni, tuuli oli kääntymässä pohjoisen puolelta luoteeseen. Lintuja ei vielä ollenkaan kojun edessä, sillä vaihdoin juuri, kello 12 kojun paikkaa paremmaksi.
Sen jälkeen vaivun uneen laittamalla ensin herätyksen soimaan kahdelta. Vettä on pakko valvoa, sillä olen edelleen vain parin metrin päässä vesirajasta.
Herään yöllä joka toinen tunti tsekkaamaan valo-tilanteen, sekä vedenkorkeuden. Puoli viideltä herään lopullisesti ja huomaan sirrien saapuneen kärkeen. Vesi on vain mennyt matalammalle, joten siitä ei enää tarvitse kantaa huolta. Valoa on todella vähän, etsimestä ei näe mitenkään onko tarkennus kohdillaan vai ei, vaikka manuaalitarkennuksella tietty tähtäillään.
Odottelua ja ajoittaista kuvailua noin puoli tuntia, kunnes valo alkaa riitämään mukaviin yö-kuviin. Kortille syntyy jotain kuvaa, himakoneella vasta näkyy, tuhlattiinko suljinta vai tuliko jotain jännittävää. Joskus puoli kuuden aikaan kaikki sirrit nukkuvat ja saan lasekettua ne: 92 suosirriä ja 5 kuovisirriä. Parvi on siis pienentynyt viime kerrasta.
Odottelen auringon esiin tulemista, vaikka se on jo noussut muutama minuutti sitten; vain pilvirintama vain estää valon tulemisen. Juuri ennen aurinkoa sirrit päättävät harmikseni lähteä muille maille, eikä aamun punaisessa valossa tule sitten kuvia ollenkaan. Kahden minuutin päästä sirrien lädöstä aurinko valaisee niemenkärjen...
Loppu aamu menee odotellessa ja viime kerralla keksimäni teoria tuntuu pitävän paikkaansa: jos tiiroja ei tule, ei tule mitään muutakaan. Ovatkohan tiirat jotain suunnannäyttäjiä, joiden vaaran havaitsemiskykyyn muut linnut luottavat? Vähän samaahan on havaittavissa kotkakojuissa, joissa kotkat uskaltautuvat haaskalle vasta korppien tulon jälkeen.
Aamun mittaan tuulikin alkoi tuivertaa etelästä noin 3m/s ja kohotti vedenpintaa lähemmäs telttaa. Puoli yhdentoista maissa luovutan, sillä valo on jo liian kovaa, sekä vesi on enää muutaman kymmenen sentin päässä kojusta. Ei saa turhaan riskeerata kamoja.
Pekka ei kuulemma aamulla nähnyt kummempia niin meribunkkerilta kuin maabunkkeriltakaan, joten 100 lajin tavoite jää varmaan tältäkin päivältä. Tuloni jälkeen Pekka ottaa pyörän alleen ja lähtee kipaisemaan pyöräretkellä Laadlassa.
Iltapäivä kuluu minun osaltani syödessä ja juuri kun Pekka tulee Laadlasta, vaivun päviäunille.
Illalla pitää vielä siivota, sekä saunoa lähtösaunat, joten tekemistä riittää eikä kuvaamaan tarvitse mennä.
Tosin sääkin on nyt pitkästä aikaa pilvinen, aika huippusäät tuli kyllä reissulle! Ei mitään pudotuskelejä, mutta valokuvaukseen parhaat valot. Katsellessani säätiedotusta, näyttää hyvä sää lähtevän mukanani pois ja Pekka saa vähän myrsykä tännepäin keskiviikoksi ja torstaiksi.
Tässä taisi sit olla meikäläisen viimeinen päiväkirjateksti tältä reissulta, koska huomenna päivällä on aika jättää Sõrve jälkeensä ja aloittaa matka kohti koto-Suomea.
Retken kuvia koitan saada nettiin niin nopeasti kuin mahdollista, ainakin omille sivuilleni: www.robertpekkarinen.fi sekä tarsigeriinkin muutama sarja tulee varmasti laitettua. Käykäähän kastelemassa viimeistään viikon kuluuttua!
Sen jälkeen vaivun uneen laittamalla ensin herätyksen soimaan kahdelta. Vettä on pakko valvoa, sillä olen edelleen vain parin metrin päässä vesirajasta.
Herään yöllä joka toinen tunti tsekkaamaan valo-tilanteen, sekä vedenkorkeuden. Puoli viideltä herään lopullisesti ja huomaan sirrien saapuneen kärkeen. Vesi on vain mennyt matalammalle, joten siitä ei enää tarvitse kantaa huolta. Valoa on todella vähän, etsimestä ei näe mitenkään onko tarkennus kohdillaan vai ei, vaikka manuaalitarkennuksella tietty tähtäillään.
Odottelua ja ajoittaista kuvailua noin puoli tuntia, kunnes valo alkaa riitämään mukaviin yö-kuviin. Kortille syntyy jotain kuvaa, himakoneella vasta näkyy, tuhlattiinko suljinta vai tuliko jotain jännittävää. Joskus puoli kuuden aikaan kaikki sirrit nukkuvat ja saan lasekettua ne: 92 suosirriä ja 5 kuovisirriä. Parvi on siis pienentynyt viime kerrasta.
Odottelen auringon esiin tulemista, vaikka se on jo noussut muutama minuutti sitten; vain pilvirintama vain estää valon tulemisen. Juuri ennen aurinkoa sirrit päättävät harmikseni lähteä muille maille, eikä aamun punaisessa valossa tule sitten kuvia ollenkaan. Kahden minuutin päästä sirrien lädöstä aurinko valaisee niemenkärjen...
Loppu aamu menee odotellessa ja viime kerralla keksimäni teoria tuntuu pitävän paikkaansa: jos tiiroja ei tule, ei tule mitään muutakaan. Ovatkohan tiirat jotain suunnannäyttäjiä, joiden vaaran havaitsemiskykyyn muut linnut luottavat? Vähän samaahan on havaittavissa kotkakojuissa, joissa kotkat uskaltautuvat haaskalle vasta korppien tulon jälkeen.
Aamun mittaan tuulikin alkoi tuivertaa etelästä noin 3m/s ja kohotti vedenpintaa lähemmäs telttaa. Puoli yhdentoista maissa luovutan, sillä valo on jo liian kovaa, sekä vesi on enää muutaman kymmenen sentin päässä kojusta. Ei saa turhaan riskeerata kamoja.
Pekka ei kuulemma aamulla nähnyt kummempia niin meribunkkerilta kuin maabunkkeriltakaan, joten 100 lajin tavoite jää varmaan tältäkin päivältä. Tuloni jälkeen Pekka ottaa pyörän alleen ja lähtee kipaisemaan pyöräretkellä Laadlassa.
Iltapäivä kuluu minun osaltani syödessä ja juuri kun Pekka tulee Laadlasta, vaivun päviäunille.
Illalla pitää vielä siivota, sekä saunoa lähtösaunat, joten tekemistä riittää eikä kuvaamaan tarvitse mennä.
Tosin sääkin on nyt pitkästä aikaa pilvinen, aika huippusäät tuli kyllä reissulle! Ei mitään pudotuskelejä, mutta valokuvaukseen parhaat valot. Katsellessani säätiedotusta, näyttää hyvä sää lähtevän mukanani pois ja Pekka saa vähän myrsykä tännepäin keskiviikoksi ja torstaiksi.
Tässä taisi sit olla meikäläisen viimeinen päiväkirjateksti tältä reissulta, koska huomenna päivällä on aika jättää Sõrve jälkeensä ja aloittaa matka kohti koto-Suomea.
Retken kuvia koitan saada nettiin niin nopeasti kuin mahdollista, ainakin omille sivuilleni: www.robertpekkarinen.fi sekä tarsigeriinkin muutama sarja tulee varmasti laitettua. Käykäähän kastelemassa viimeistään viikon kuluuttua!
Henkilöt: Mati Martinson, Robert Pekkarinen, Pekka Seppälä, Karl Eik Rebane
Lajimäärä: 90
Sää: 6.00 +15, 8 SE, 4/8, >20 km
12.00 +24, tyyntä, 4/8, >20 km
17.00, +25, 4 WSW, 4/8, >20 km
2009-08-10 1
2009-08-10 2
2009-08-10 11
2009-08-10 10
2009-08-10 9
2009-08-10 7
2009-08-10 8
2009-08-10 6
Roope
vanha
August 9, 2009 15:00
Illalla asetin kovan tavoiteen: herätä klo 3 aamulla ja mennä Matin bunkkerikojuun kuvaamaan kurkia... no, ei varmaan hirveän vaikea arvata, miten siinä kävi. Heräsin kyllä kolmelta ja muistan sammuttaneeni herätyskellon, mutta sen jälkeen seuraavat muistikuvat on klo 6 aikaan, jolloin heräsin ihan itsestään.
Eikä kyllä ole mikään ihme, etten herännyt, koska kuvausmotivaatio oli täysin nollassa eilisen 0-kuvaa päivän jälkeen. Illalla yömyöhään pähkäilin aamun kuvauspaikkaa ja yritin etsiä huonoista vaihtoehdoista parhaan.
Mahdollisuuksia oli neljä, joista kaksi voi tiputtaa heti kättelyssä pois: Matin kojut ja veneily Länsiniemeen. Molemmissa ongelmana on matala vesi, joka ei tuo kojujen eteen kuvattavaa ja veneellä ei taas pääse lähellekkään Länsiniemen matalikkoa.
Mutta kuka toivoikaan retken alussa sitä matalaa vettä? Eikös se mene niin, että sitä saa mitä tilaa. Nyt toivon vedenkorkeutta taas ylöpäin, koska näköjään matalasta vedestä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Illan pohdiskelussa jäljelle jäisi siis kaksi vaihtoehtoa: kurkikoju, jossa kukaan ei ole saanut kurki kuvia noin kuukauteen tai merimetso telttakojutus-yritys, jota kukaan ei koskaan ole yrittänykään.
Kuudelta aamulla päädyin kuitenkin Matin kojuun, koska kurkia tai merimetsoja varten kello oli auttamatta liian paljon. Kojuun pitäisi mennä paljon aikaisemmin, jopa edellisenä iltana.
Nyt sentään tuli kuvia, kun kaksi upeaa lajia, töyhtöhyyppä ja ridari oleskelivat kojun edessä. Ei saa väheksyä yleisiä lajeja, ne olivat hienosti kuvattavissa, sillä vesi oli aamulla täysin tyyni ja piirsi siten veteen hienon peilikuvan.
Illalla toivottavasti pääsen taas asiaan, eli valokuvaamiseen, koska fillaroin jälleen Loodeen yöksi telttailemaan ja toivomaan samanlaista hulinaa, kun edellisellä kerralla.
Nyt en tosin aio mennä katajikkoon nukkumaan, vaan niemenkärkeen, sillä parhaat kuvat otetaan selvästi ns. ammattilaisvaloilla, eli pimeässä tai hämärässä.
Hieman vain epäilyttää tuo sään laita, sillä tuuli kääntyy yöllä koilisesta etelän puoleiseksi, joten veden nousu tapahtuu varmaan jossain vaiheessa...
Roopen jo lähdettyä telttailemaan istahdimme Matin kanssa alas käymään läpi päivän havikset. Eilinen päivä olikin tämän päivän valossa menopäivä; tänään merellä ei näkynyt ruokkeja lukuunottamatta mitään muuta määrätietoisesti lentövää lintua.. Toki paikallisia riitti kuten heti aamusta niemenkärjessä istuvat 3000 merimetsoa, joiden jaloissa pyöri hetken aikaa 60 suosirrin parvi, matkassa myös 2 pikkusirriä ja karikukko. Kala ja riuttatiirojen äänet hallitsivat aamun äänimaaailmaa.
Päivällä aurinko porotti siniseltä taivaalta. Pari tuntia havainnoin maabunkkerilla ihmetellen mistä yllättäen taivaalle ilmaantuneet 400 apusta oikein tulivat? Pääskyjen lisäksi taivaalla leijaili 15 merikotkaa ja pari varpushaukkaa.
Pes
Eikä kyllä ole mikään ihme, etten herännyt, koska kuvausmotivaatio oli täysin nollassa eilisen 0-kuvaa päivän jälkeen. Illalla yömyöhään pähkäilin aamun kuvauspaikkaa ja yritin etsiä huonoista vaihtoehdoista parhaan.
Mahdollisuuksia oli neljä, joista kaksi voi tiputtaa heti kättelyssä pois: Matin kojut ja veneily Länsiniemeen. Molemmissa ongelmana on matala vesi, joka ei tuo kojujen eteen kuvattavaa ja veneellä ei taas pääse lähellekkään Länsiniemen matalikkoa.
Mutta kuka toivoikaan retken alussa sitä matalaa vettä? Eikös se mene niin, että sitä saa mitä tilaa. Nyt toivon vedenkorkeutta taas ylöpäin, koska näköjään matalasta vedestä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Illan pohdiskelussa jäljelle jäisi siis kaksi vaihtoehtoa: kurkikoju, jossa kukaan ei ole saanut kurki kuvia noin kuukauteen tai merimetso telttakojutus-yritys, jota kukaan ei koskaan ole yrittänykään.
Kuudelta aamulla päädyin kuitenkin Matin kojuun, koska kurkia tai merimetsoja varten kello oli auttamatta liian paljon. Kojuun pitäisi mennä paljon aikaisemmin, jopa edellisenä iltana.
Nyt sentään tuli kuvia, kun kaksi upeaa lajia, töyhtöhyyppä ja ridari oleskelivat kojun edessä. Ei saa väheksyä yleisiä lajeja, ne olivat hienosti kuvattavissa, sillä vesi oli aamulla täysin tyyni ja piirsi siten veteen hienon peilikuvan.
Illalla toivottavasti pääsen taas asiaan, eli valokuvaamiseen, koska fillaroin jälleen Loodeen yöksi telttailemaan ja toivomaan samanlaista hulinaa, kun edellisellä kerralla.
Nyt en tosin aio mennä katajikkoon nukkumaan, vaan niemenkärkeen, sillä parhaat kuvat otetaan selvästi ns. ammattilaisvaloilla, eli pimeässä tai hämärässä.
Hieman vain epäilyttää tuo sään laita, sillä tuuli kääntyy yöllä koilisesta etelän puoleiseksi, joten veden nousu tapahtuu varmaan jossain vaiheessa...
Roopen jo lähdettyä telttailemaan istahdimme Matin kanssa alas käymään läpi päivän havikset. Eilinen päivä olikin tämän päivän valossa menopäivä; tänään merellä ei näkynyt ruokkeja lukuunottamatta mitään muuta määrätietoisesti lentövää lintua.. Toki paikallisia riitti kuten heti aamusta niemenkärjessä istuvat 3000 merimetsoa, joiden jaloissa pyöri hetken aikaa 60 suosirrin parvi, matkassa myös 2 pikkusirriä ja karikukko. Kala ja riuttatiirojen äänet hallitsivat aamun äänimaaailmaa.
Päivällä aurinko porotti siniseltä taivaalta. Pari tuntia havainnoin maabunkkerilla ihmetellen mistä yllättäen taivaalle ilmaantuneet 400 apusta oikein tulivat? Pääskyjen lisäksi taivaalla leijaili 15 merikotkaa ja pari varpushaukkaa.
Pes
Henkilöt: Mati Martinson, Robert Pekkarinen, Pekka Seppälä
Lajimäärä: 77
Sää: 6.00 +15, 2 NE, 0/8, >20 km
12.00 +24, 3 NE, 0/8, >20 km
2009-08-09 1
2009-08-09 2
2009-08-09 3
2009-08-09 4
2009-08-09 5
2009-08-09 6
2009-08-09 7