Rönnskär

Aamustaijilla 6 muuttavaa liroa ja 2 töyhtöhyyppää. Saarikävelyllä 111 männyntainta. Metsämansikoita on edelleen ja mustikoitakin löytyi.

Retken lajit 60, Merikotkaa ei sitten nähty.

Kim Söderling ja Hilkka Lampén. 

Aamiaisen jälkeen saarikierros, 49 männyn tainta.

Kettua ei tänään nähty, poikanen on pyörinýt aseman pihalla.

Haarapääskyn poikaset käyvät jo lentämässä. Huomenna ennen poistumista pestään portaat. Saunan terassin jo pesin linnun jätöksistä

Päivän lintu jalohaikara. Merikotkaa ei ole havaittu. Áamulla näkyi sommarin kalliolla riskilöitä.  

Lätäkköön aseman pihalla lisäsin vettä, räystäspääskyt käyvät siinä hakemassa savea. 

Säät on olleet suotuisat, leppeät tuulet ja lämpötila yli 20. 

Lajit 46

Kuudelta staijaamaan, rauhallista, 2 valkovikloa länteen. Päivä meni leppoisasti lämpimästä säästä nauttien. Parilla saarikierroksella poistettiin 51 männyntainta ja kerättiin muoviroskaa rannasta. Maihinnousseet kanoottiretkeilijät ohjasin jatkamaan matkaansa. 

Tukkakoskelolla oli 11 poikasta. Sinisorsa 4n pienen poikasen kanssa, myös haahkalla pieniä poikasia. Onko uusi taktiikka siirtää pesimistä myöhemmäksi. 

Riuttatiira kruunasi päivän. 

lajit 45 

Saavuttiin saareen 17:00. Matkalla moottori hieman pätki, mut ei sammunut. 

Saarikierros tuotti ketun ja metsäkauris pukin. Pukki vaikutti ontuva etujalkaansa. 

Haahkalla pieniä poikasia. Outoa tähän aikaan vuodesta.

Mäntykiitäjä talon seinällä 

Saaressa Kim Söderling ja Hilkka Lampén

Kesäisen lämmintä tai oikeastaan tukahduttavan kuumaa, ei juuri tuulenhenkäystäkään, meri tyyni. Tänään vain kevyttä staijailua ja käenpiian kuikutusta.  Tässä täytyy olla tarkkana,  pääskyjen ulosteet portailla keräävät kärpäsiä, jotka jokaisella ovenavauksella pyrkivät sisään.

Mikko maihin puolilta päivin. Tulipahan ongelmallinen matka, kun kone ei tahtonut käydä kuin ajoittain. No reilu puolitoista tuntia kaupalle. Takaisin tulo ilman ongelmia. Illalla loppusiivous ja kotiinlähtö. Lajeja 33.

Saaressa Meri-Tuulia, Mikko ja Timo Toivonen

Tultiin eilin illalla saareen. Asema oli siisti ja vedet valmiiksi kannettuina keittiössä. Hyvä palvelu, kiitos.

Kesä lintuasemalla on leppoisaa. Kiikarin ulkoilutus miellyttävää ilman paineita pinnojen näkemisiin (ei se taaskaan näkynyt se riuttatiira). Täällä on sopivan lämmintä ja vilvoittava pohjoistuuli, mantereella lienee vieläkin hellettä.

Mikko kävi iltasella katajikossa keräämässä punkkeja. Toistaiseksi saldo on kolme. Tarkka syyni on vielä kesken.

Kahlaajia jonkin verran liikkeellä. Kaksi kuovia ja neljä parvea meriharakoita lounaaseen. Lisäksi paikalliset sipit, valkoviklo ja töyhtöhyyppä. Muutamia apuksia ja kolme parvea spinareita.

Majakan niittykirviset varottelevat poikasiaan jatkuvasti, ei voi staijata kuin hetken. Lintujen ehdoilla mennään. Ukkonen jyrisee uhkaavasti ja täytyy lopettaa hyvän sään aikana. Lajeja 40.

Asemalla Meri-Tuulia, Mikko ja Timo Toivonen. 

TimoT

ps.

Ukkosmyrsky meni ohi ja vedenpaisumus toi saukon bunkkerille.

Aamusta sumua joka kesti puoleen päivään asti vaihtelevalla näkyvyydellä. Yön aikana tuuli oli kääntynyt itään ja toi lämmintä ilmaan niin että iltapäivällä olikin melkein jo parikymmentä astetta lämpöä - nihkeä keli! En ihmettelis jos ukkosia olisi tulossa lähipäivinä. Toki sieltä idän suunnalta saattaisi joku mieleniintoinen laji tulla näkyville. Staijasin puolen päivän aikaan majakalla muutama tunti ja en nähnyt yhtäkään muuttajaa, osittainen sumu ja kova väreily eivät toki auttaneet asiaa. Iltapäivällä aseman ikkunan edessä kävi renkaattomia nilkkojaan esittelemässä ad käenpiika.

Neljän aikaan siivoilua ja pakkaamista ja lähtö koitti viiden aikaan. Iltapäivällä tapahtui niinkin harvinainen tapahtuma kuin lomaileva kapiainen joka kiinnittyi laituriin isommalla veneellä. Seuraava porukka onkin tulossa asemalle heti perään.

Lajeja tähän mennessä vain 28.

 Päivä kolme, vieläkään ei riuttatiiroja. Tiedän että niitä on tuolla Naissaaren takana Paljassaaressa, olen nähnyt niitä siellä. Tallinnan keskustasta sinne pääsee paikallisbussilla puolessa tunnissa (voin suositella muutenkin hyvänä retkipaikkana). Mutta ehkäpä tämä pohjoisvirtaus ei ole suosiollinen riuttatiiroille tai sitten poikaset eivät ole vielä tarpeeksi isoja lähteäkseen pikku kierrokselle Suomenlahden toiselle puolelle. Tiedän, urheilijan selityksiä, mutta mitäpä muuta lintuasemalla olo on kuin kamppailua hyvistä haviksista?

Eilisen illan saderintama oli aamulla saavuttanut saaren ja sadetta tulikin aamupäivän ajan niin että puolesta päivästä alkaen selkenevää ja pohjoisenpuoleista tuulta 6 m/s. Illalla tyyntyvää ja aurinkoista, mutta tuuli edelleen pohjoisesta. Majakalla staiji puolen päivän aikaan tarjosi mm. kaakkurin, kuikan, kuusi ruokkia (mistähän yhdyskunnasta nämä päivittäiset tiedustelijat ovat lähtöisin?) ja pikkukuovin. Pilvimassan hälvennettyä aurinko sai väreilyn nousemaan sfääreihin ja lopetin staijaamisen. Saarikomppauksella tuli vastaan istipoikue katajikon reunassa ja saunan niityllä sekä tämän lisäksi kaksi laulavaa koirasta, kaksi kanadanhanhipoikuetta (4+1 pull), kaksi ardeaa, käenpiikapoikue ja muutolta tipahtanut hyyppäparvi (a35). Vanha subari kävi moikkaamassa saaren pääskyjä ja saikin nopeasti peräänsä lukuisan seuraajajoukon.

Etelätykin louhikosta löytyi kettupoikuus (3 yks.), ei ihmekään että emo(i)lla on ollut kiire koluta lähiluotoja. Uteliaana haistelivat ilmaa, mutta ehkä se vain oli miehisen kutsuva tuoksu joka pisti nenään kun suihkua ja saunaa olen pakoillut kolmen päivän ajan.

Iltasella tuli retkipinnaksi vielä metsäviklo ja nostin tikkaiden avulla aseman rappusille pudonneen hirupulluksen takaisin katonrajassa olevaan pesäänsä. Sen verran tuli evoluutioon tässä puututtua että mitähän tästä vielä seuraa, hirupopulaatioon ilmestyy vielä hampaallisia pääskyjä, jotka alkavat lihansyöjiksi...

Lajeja 43

Tuuli oli kääntynyt yöllä koilliseen suuntaan eikä kesälämpötiloista ollut aamulla tietoakaan. Staijasin muutaman tunnin majakalla ja tuloksena mm. kaksi merikihua itään, neljä ruokkia ja kuikkaa länteen, paikallinen alli, pilkkasiipiä neljä pariskuntaa eteläpuolella kellumassa ja vielä 10 linnun parvi. Voisiko luukkukin olla tekemässä paluuta Porkkalaan? Paikallisosastolla kesäistä menoa, luotsitalolla oli haarapääskynpojat opettelamassa lentämisen jaloa taitoa ja aseman edessä kävi räystäspääskyillä kova savenhaku kun parhaimmillaan kahdeksan pääskyä nokki savea mukaansa. Muutama punavarpunen saaressa (yksi n-puk renkaallinen aseman pihassa), urpiainen sekä neljä sepelkyyhkyä mainitakseni. Merihanhella oli poikue jossa oli neljä isoa poikasta, valkkarilla oli itäpuolella kaksi poikuetta. Mäkkärin eteläpuolen luodolla makaili kymmenkunta hallia.

Illalla tuli lyhyt kuuro sadetta ja lähestyvät pilvet enteilivät saderintaman olevan tulossa päälle.

Lajimäärä 41

Pääskyjen saari. Valtava hyörinä ja pyörinä oli vastassa kun saavuin kovan länsituulen saattamana (vai voiko vastatuulessa saattaa?) iltaseitsemän aikaan saareen. Pääskynpesiä oli rantavajassa, luotsimökissä ja asemalla ja samaan aikaan pääskyt kävivät lammikoista hakemassa uutta savea. Kakkospesää varten vai korjataanko pesiä saaren heikkolaatuisen saven takia? Räystäspääsky on kokenut uuden tulemisen näiden kahden vuoden aikana, mikä on toki ilahduttavaa. Kuulemma räystäspääskyllä menee Södärilläkin hyvin, joten voisiko olla että kokonaiskannassa menee paremmin. Sitä pohditaan sitten tarkemmin myöhäissyksyn iltoina tupsluikkarin kera kun on enemmän aikaa syventyä lintumaailman muutoksiin.

Mukanani toin vessapaperia ja stidejä, jotka kumpikin olivat vähissä. Antoisia istuntohetkiä säätyyn katsomatta. Lyhyt kierros saaressa tuotti käenpiaan tikittävän poikasen ja parhaana haviksena oli neljä ruokkia Mäkkärin takaa. Aallokosta oli vaikea lintuja löytää, mutta haahkoja oli mukavat puolitoistatuhatta ja näkyipä siellä jonkin verran varttuneita poikasia. Långgrundin rannassa oli varmaan vasta reilun viikon ikäiset haahkanpojat eli näiden emo oli näitä Maran kutsumia juhannushaahkoja. Nyt varmasti runsaslukuisempana joukkona sillä haahkayhteisössä on tullut suosituksi tämä myöhäisempi pesinnän aloitus. Tukkakoskelonaaraat pyörivät matalalla saaren päällä etsien selkeästi paikkaa johon munia arvokkaat munat. Länsipuolen luodoilla oli ketun takia kato käynyt ja todella hiljaiselta näytti Flati-Satamaluoto -akselilla.