Sõrve
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
TiPdIdIt
vanha
June 7, 2014 15:00
Tein tänään tuttavuutta vesielementin kanssa. Lähistön muutamaa ojaa asuttavat muun muassa hentokorte, sekä luonnollisesti ruskohukan- ja merisinikorento. Stebeli Patarein järvikortetta kasvavalla lammella korentolajisto on jo runsaampi. Eteläntytönkorentoja näkyi kymmenittäin, karvaukkoa parisen kappaletta. Lampikorennoista paikalla olivat iso- ja täplä-, sekä mitä luultavimmin myös lummelampikorento. Eikä sovi unohtaa alati yleistä vaskikorentoa. Iltasella otin vielä urheillakseni - pyöräilin Loodeen ja takaisin - ja siinä kohtaa tuli sadevesi tutuksi. Kirjoittaja on tälläkin hetkellä puolikuiva & hieman nuiva.
Luonnontieteiden osalta tämän päivän anti sisältää tiedonannon paarman lentonopeudesta. Iso-j ajeli soratiellä ja hätisti paarman (laji tuntematon) ulos akkunasta. Paarma ei kuitenkaan luovuttanut vaan lensi auton vierellä 200m:n matkan nopeusmittarin näyttäessä 40 km/h, eli käytännössä minimi 36 km/h.
Eilen pihamaalle pysähtyi kahvittelemaan kymmenkunta kasviprofessoria. Heidän innoittamanaan tip ryhdistäytyi ja kaivoi kuin kaivoikin esiin kovasti himoitsemansa harvinaisen hammasjuuren (kts. kuvat). Upouusi tuttavuus oli risteyksessä rehottava pikkuluppio ja olipa metsässä vielä täysin tuntematonkin kukkanen. Jää kotiinkin tutkittavaa.
Muista eliöryhmistä osui miehistön silmiin pihamaan kettuperhe ja rohkea peltomyyrä. Jaa niin linnut: eipä ihmeempiä, pari pikkutiiraa ja muuttava mustatiira. Retken ensimmäinen kirjosieppo lauloi pihassa.
Luonnontieteiden osalta tämän päivän anti sisältää tiedonannon paarman lentonopeudesta. Iso-j ajeli soratiellä ja hätisti paarman (laji tuntematon) ulos akkunasta. Paarma ei kuitenkaan luovuttanut vaan lensi auton vierellä 200m:n matkan nopeusmittarin näyttäessä 40 km/h, eli käytännössä minimi 36 km/h.
Eilen pihamaalle pysähtyi kahvittelemaan kymmenkunta kasviprofessoria. Heidän innoittamanaan tip ryhdistäytyi ja kaivoi kuin kaivoikin esiin kovasti himoitsemansa harvinaisen hammasjuuren (kts. kuvat). Upouusi tuttavuus oli risteyksessä rehottava pikkuluppio ja olipa metsässä vielä täysin tuntematonkin kukkanen. Jää kotiinkin tutkittavaa.
Muista eliöryhmistä osui miehistön silmiin pihamaan kettuperhe ja rohkea peltomyyrä. Jaa niin linnut: eipä ihmeempiä, pari pikkutiiraa ja muuttava mustatiira. Retken ensimmäinen kirjosieppo lauloi pihassa.
Henkilöt: Jukka Hauru, Timo Pettay, Jan Nordblad
Lajimäärä: 102
Sää: Ammulla tuuli lännestä, päivällä kuuma, illalla hieman sadetta.
Kielletty
Perhonen
Karvaukko
Saraisuus
Hammasjuuri
hape
vanha
June 6, 2014 15:00
Asema sai miehitystä kahden Raahelaisen apujoukon voimin eilen illalla. Paikalle saapuivat Jukka Hauru ja Marjo Huotari. Tämä aamu alkoi klo 0400 niemessä. Keli oli aurinkoinen ja tyyni. Lintuja näytti olevan liikkeellä kohtuullisen hyvin.
Marjo pääsi tutustumaan Sõrven hulppeisiin maiseimiin ja vaikutus tuntui olevan hyvä. Päivä kului muuttoa seuraillen. Parasta antia oli lahden pohjukassa Timon löytämä virtavästäräkki koiras, jota koko porukalla pällisteltiin. Yllättäen kaukoputkensa kanssa paikalle tupsahtanut Liis Keerberg myöhästyi hiukan.
Kaikenlaista krääsää muutti mm. mustatiira, suopöllö, mehiläishaukkoja jne. Päivä kului muuttoa seuraillen. Rarihommat painaa joitakin päälle. Sauna lämpesi, ensin piti häätää saunan terassilta Eedenin käärme, joka lähtikin liukkaasti. Ei viekoitellut. Pikkukettuja seurattu, samoin myyrää ja yksi kaiketi vaskitsa havaittu.
Marjo pääsi tutustumaan Sõrven hulppeisiin maiseimiin ja vaikutus tuntui olevan hyvä. Päivä kului muuttoa seuraillen. Parasta antia oli lahden pohjukassa Timon löytämä virtavästäräkki koiras, jota koko porukalla pällisteltiin. Yllättäen kaukoputkensa kanssa paikalle tupsahtanut Liis Keerberg myöhästyi hiukan.
Kaikenlaista krääsää muutti mm. mustatiira, suopöllö, mehiläishaukkoja jne. Päivä kului muuttoa seuraillen. Rarihommat painaa joitakin päälle. Sauna lämpesi, ensin piti häätää saunan terassilta Eedenin käärme, joka lähtikin liukkaasti. Ei viekoitellut. Pikkukettuja seurattu, samoin myyrää ja yksi kaiketi vaskitsa havaittu.
Henkilöt: J, tip, Hape
Lajimäärä: 112
Parhaat: Motcin
Sää: Lämmin tyyni aamu, kuuma ja tuulinen päivä. Illalla pientä sadetta.
Tokko
Gavarc
Isabella
Etana
Hamis
Korento
Jände
vanha
June 5, 2014 15:00
Herätys 4.20 ja ulos 5. Ei päästy pitkälle ennen kuin alkoi sataa ja luovutin, Timo jatkoi komppausta.
Uudestaan liikkeelle sateen tauottua, kompattiin majakan ympäristöä ja särkkää meribunkkerille asti. Kuhankeittäjiä oli liikkeellä a4 ja yksittäisiä. Lahdella vielä 25 isosirriä ja sorsapoppooseen oli ilmestynyt acuta aka jouhisorsa.
Päivällä kävin noutamassa Kuresaaresta Hapen ja Marjon, limousinen öljynvaihtokin sujui nopeasti.
Mainittava vielä Timon näkemä 18 nokkavarpusen parvi.
-j
Uudestaan liikkeelle sateen tauottua, kompattiin majakan ympäristöä ja särkkää meribunkkerille asti. Kuhankeittäjiä oli liikkeellä a4 ja yksittäisiä. Lahdella vielä 25 isosirriä ja sorsapoppooseen oli ilmestynyt acuta aka jouhisorsa.
Päivällä kävin noutamassa Kuresaaresta Hapen ja Marjon, limousinen öljynvaihtokin sujui nopeasti.
Mainittava vielä Timon näkemä 18 nokkavarpusen parvi.
-j
Henkilöt: Timo Pettay Jan Nordblad
Sää: Aamulla ja aamupäivällä sadekuuroja, itätuuli 6 m/s
Kauriit Paossa
Kaarme Saunoo
Merisinikorento Kuoriutuu
TiPdIdIt
vanha
June 4, 2014 15:00
Aamusella vähän jo itätuulessa hehkuteltiin ja puolilta päivin melkeinpä innostuttiin, kun indikaattori-laji turkinkyyhky lehahti asemalle. Mutta ei se siitä sen kummoisemmaksi muuttunut, tavallisia lintuja on paljon, rareja tuntuvasti vähemmän.
Jan joutui seuraamaan kalabaliikkia, kun näätä kävi rosvoamassa variksenpojan pesästä. Timo löysi pajusirkun pesän ja siellä asiat ovat sentään yhä oikein hyvin.
Taas elis, rikkasinappi.
Jan joutui seuraamaan kalabaliikkia, kun näätä kävi rosvoamassa variksenpojan pesästä. Timo löysi pajusirkun pesän ja siellä asiat ovat sentään yhä oikein hyvin.
Taas elis, rikkasinappi.
Henkilöt: Timo Pettay, Jan Nordblad
Lajimäärä: 108
Sää: Itätuuli, päivän mittaan lämpenevää. Aamulla hieman sumua.
Aamunkoi
Heinmaat
Vaskitsa
Gauris
Kuva
Sinisiipi
Apus
jn
vanha
June 3, 2014 15:00
Herätys 4.20 mutta märkä sumu ja 8 metrin tuuli ei inspannu ja palasin takaisin levolle. Uusi yritys 6.30 tienoilla, näkyvyys jonkun verran parempi ja kiersin majakan tienoota pari tuntia ilman mainittavia havaintoja.
Sumuinen ja puolittain hyvän tuntuinen sää vallitsi iltapäivään asti jolloin lähdettiin Kurreen ostoksille.
Illalla vielä majakalla tunnin staiji, jonka tuloksena oli edelleen jatkuva keskustelu keräkurmitsan pokerimäärityksestä
-jände
Sumuinen ja puolittain hyvän tuntuinen sää vallitsi iltapäivään asti jolloin lähdettiin Kurreen ostoksille.
Illalla vielä majakalla tunnin staiji, jonka tuloksena oli edelleen jatkuva keskustelu keräkurmitsan pokerimäärityksestä
-jände
Henkilöt: Jan Nordblad ja Timo Pettay
Sää: Itätuuli, kosteaa ja pilvistä 18 asti. Ilta selkeä.
Korento
Pihlajaperhonen
Delun Pesa
Sylcom3
TiPdIdIt
vanha
June 2, 2014 15:00
Kirkas taivas ja pienoinen pohjoispuhuri kertoivat minulle mihin hakeutua. Seisoskelin lahden pohjukassa suojassa muutaman tunnin. Viileä ilmanala vivahti toukokuun alulta ja sen mukaisia olivat linnutkin. Pari metsävikloa, pari tundrahanhea ja pari pajulintua ohitti suuntana pohjoinen.
Loppupäivä köpöteltiin sinne tänne, alueen kaikkiin kolkkiin, lajeja metsästäen. Meribunkkeri, Vääpeli & Loode - kaikki kompattiin. Siitäpä sitten saatiinkin 110 lajia, ei aivan vähän. Mainioimpia olivat meikäläisen vuodarit pulmussirri (lähes tp) ja karikukko. Joku Streptokin lennähti.
Hauskin ylläri oli vääpelin kukkulaa koristavat peltomaitikat. Elis, Eeelis, Eeeeelis, hip hei.
Loppupäivä köpöteltiin sinne tänne, alueen kaikkiin kolkkiin, lajeja metsästäen. Meribunkkeri, Vääpeli & Loode - kaikki kompattiin. Siitäpä sitten saatiinkin 110 lajia, ei aivan vähän. Mainioimpia olivat meikäläisen vuodarit pulmussirri (lähes tp) ja karikukko. Joku Streptokin lennähti.
Hauskin ylläri oli vääpelin kukkulaa koristavat peltomaitikat. Elis, Eeelis, Eeeeelis, hip hei.
Henkilöt: Timo Pettay, Jan Nordblad
Lajimäärä: 110
Sää: Aamupuoli kirkas ja viileä, iltapäivä pilvinen ja tuulinen.
Voikukka
Sylnis
Horkkakyttynen
Peltomaitikka
Jände
vanha
June 1, 2014 15:00
Herätys 4.20 ja sakean sumun innoittamana heti liikkeelle. Näkyvyyttä oli melko tarkkaan 30 m, tarkistin asian askelmitalla. Aurinko nousi ja käyskentely valon lisääntyessä oli mukavaa, saman oloinen aamu muistui mieleen Kummelskäriltä back in the days.
Sumussa pöllöttävät puiden ja maabunkkerin jännät hahmot sai taas miettimään jonkunlaisen pienen kameran hankkimista. Lintujen osalta aamukävelyn tulokset oli kuitenkin olemattomat ja tunnin palloilun jälkeen takaisin asemalle.
Sumu hälveni puoli 8 jälkeen nopeasti ja Timon kanssa pyörittiin majakan tienoilla sekä staijailtiin puoleen päivään asti. Vuodenpinnaksi ittelle tärähti mm. isosirri ja saldo näyttää tällä hetkellä 205.
Iltapäivällä kyyditettiin Timo kasviretkelle Viieristin suojelualueelle ja katselin sitten pari tuntia taivasta aseman pihasta käsin. 2 + 2 hiirihaukkaa kierteli niemen yllä, näytti että olis olleet pariskunnat, eikö niiden pitäisi olla pesimäpuuhissa.
Frank lähti aamulla kotimatkalle, mutta vahvistuksia miehitykseen on tulossa.
Sumussa pöllöttävät puiden ja maabunkkerin jännät hahmot sai taas miettimään jonkunlaisen pienen kameran hankkimista. Lintujen osalta aamukävelyn tulokset oli kuitenkin olemattomat ja tunnin palloilun jälkeen takaisin asemalle.
Sumu hälveni puoli 8 jälkeen nopeasti ja Timon kanssa pyörittiin majakan tienoilla sekä staijailtiin puoleen päivään asti. Vuodenpinnaksi ittelle tärähti mm. isosirri ja saldo näyttää tällä hetkellä 205.
Iltapäivällä kyyditettiin Timo kasviretkelle Viieristin suojelualueelle ja katselin sitten pari tuntia taivasta aseman pihasta käsin. 2 + 2 hiirihaukkaa kierteli niemen yllä, näytti että olis olleet pariskunnat, eikö niiden pitäisi olla pesimäpuuhissa.
Frank lähti aamulla kotimatkalle, mutta vahvistuksia miehitykseen on tulossa.
Henkilöt: Frank Moffatt Timo Pettay Jan Nordblad
Lajimäärä: 79
Sää: Aamulla sumua selkeni klo 8, loput puolipilvistä NW 8 m/s
Ojakellukka
Ketunlieko
Makikaura
Embcit
Frank
vanha
May 31, 2014 15:00
Sorve Bird Observatory
23 May - 2 June 2014
Having stayed at Sorve during the first week of June last year I was itching to return. Drove direct from Tallin to Virtsu and took the ferry across and then straight down to the Observatory.Glorious weather to greet me. It was superb to hear the singing Rosefinches, Thrush Nightingales, Icterine and Wood Warblers and to see Red-backed Shrikes again. A massive White-tailed Eagle crossed the Bay. Two River Warblers sang nearby but were gone within a day or two; just passing through.
Next day wild boar and Red Fox and one of the biology teachers staying at the Obs introduced me to Estonia's largest leech. Impressive beasts that you wouldn't want them sucking your blood for too long without noticing. Great to see all the Spotted Flycatchers.
Morning of the 25th I sat outside eating breakfast listening to all the songsters. Hard to beat. The challenge is to identify them when so many are singing at the same time. it's a case of three staps forward and two steps back. Great fun. Not just the birds though: plants - complete beginner and Dragonflies - Four-spot Chaser. Found the first of several Greenish Warblers later on. Love them.
The Bay held a couple of Avocets on 26th plus Bar+tailed Godwits, Knot, Grey Plover and small flocks of Dunlin. The peninsula junipers were hopping with Lesser and Common Whitethroats.
Fantastic start. Short break when I head to the mainland before returning quite late on 29th.
Straight down to the lighthouse juniper area and sure enough they're in: Barred Warblers. One of my target species. Very happy. I've got the place to myself which is very nice. Weather has taken a turn for the worse though and it's actually quite cold.
Morning of 30th and at least three Barred Warbler territories, several pairs of Red-backed Shrikes. Strolled along the nearby forest tracks and had two Red-breasted Flycatcher territories. Another of my targets. Just about to head to bed when Jan and Timo checked-in. Provided me with some good company and made use of the Soviet heating system. Warmth again. Nice.
Stroll around the grounds and scrub towards the lighthouse on 31st. More of the same and by more I mean six male Barred Warbler territories! Big dip on Jan's Pine Martin. Now that would have been good. I've only mentioned a few of the birding highlights but there have been many many more. Plus it's simply fantastic to experience all of this at such an atmospheric Observatory as Sörve.
Last full day tomorrow. You never know what might happen!
23 May - 2 June 2014
Having stayed at Sorve during the first week of June last year I was itching to return. Drove direct from Tallin to Virtsu and took the ferry across and then straight down to the Observatory.Glorious weather to greet me. It was superb to hear the singing Rosefinches, Thrush Nightingales, Icterine and Wood Warblers and to see Red-backed Shrikes again. A massive White-tailed Eagle crossed the Bay. Two River Warblers sang nearby but were gone within a day or two; just passing through.
Next day wild boar and Red Fox and one of the biology teachers staying at the Obs introduced me to Estonia's largest leech. Impressive beasts that you wouldn't want them sucking your blood for too long without noticing. Great to see all the Spotted Flycatchers.
Morning of the 25th I sat outside eating breakfast listening to all the songsters. Hard to beat. The challenge is to identify them when so many are singing at the same time. it's a case of three staps forward and two steps back. Great fun. Not just the birds though: plants - complete beginner and Dragonflies - Four-spot Chaser. Found the first of several Greenish Warblers later on. Love them.
The Bay held a couple of Avocets on 26th plus Bar+tailed Godwits, Knot, Grey Plover and small flocks of Dunlin. The peninsula junipers were hopping with Lesser and Common Whitethroats.
Fantastic start. Short break when I head to the mainland before returning quite late on 29th.
Straight down to the lighthouse juniper area and sure enough they're in: Barred Warblers. One of my target species. Very happy. I've got the place to myself which is very nice. Weather has taken a turn for the worse though and it's actually quite cold.
Morning of 30th and at least three Barred Warbler territories, several pairs of Red-backed Shrikes. Strolled along the nearby forest tracks and had two Red-breasted Flycatcher territories. Another of my targets. Just about to head to bed when Jan and Timo checked-in. Provided me with some good company and made use of the Soviet heating system. Warmth again. Nice.
Stroll around the grounds and scrub towards the lighthouse on 31st. More of the same and by more I mean six male Barred Warbler territories! Big dip on Jan's Pine Martin. Now that would have been good. I've only mentioned a few of the birding highlights but there have been many many more. Plus it's simply fantastic to experience all of this at such an atmospheric Observatory as Sörve.
Last full day tomorrow. You never know what might happen!
Henkilöt: Frank Moffatt Timo Pettay Jan Nordblad
Lajimäärä: 99
Sää: Pilvistä, SW 6 m/s, illaksi selkis kunnes sumu tuli
30 May Pre Breakfast 027
31 May 093
Hanhikki Ja Hanhen Kakki
Hirvi Ja Kurki
Delut
MM
vanha
May 25, 2014 15:00
Praegu käimasolevate laiuloendustega saab mõndagi uut nähtud. Kanada lagled on viimastel aastatel üritanud ka Eestis pesitsema hakata. Linnuharulduste komisjoni tunnustatud teadete järgi oli esimene kanada lagle pesitsus Eestis 2012. aastal Harjumaal.
HK-le mitteesitatud andmete põhjal oli juba 2004. aastal Vilsandi Rahvuspargis esimene kanada lagle kolm poega välja haudunud. Pesitsuskatsed Vilsandi RP-s on olnud ka 2005. ja 2006. aastal. Aga tulemust ei saa ametlikult kinnitada kui asjaosalised ei ole nõus ankeeti täitma.
Sedakorda ühel Saaremaa teises piirkonnas oli neli paari kanada laglesid olemas, neist ühel oli pesa merikajaka poolt rüüstatud, teises pesas oli neli muna. Eelmisel aastal samal laiul kanada laglesid veel ei olnud.
HK-le mitteesitatud andmete põhjal oli juba 2004. aastal Vilsandi Rahvuspargis esimene kanada lagle kolm poega välja haudunud. Pesitsuskatsed Vilsandi RP-s on olnud ka 2005. ja 2006. aastal. Aga tulemust ei saa ametlikult kinnitada kui asjaosalised ei ole nõus ankeeti täitma.
Sedakorda ühel Saaremaa teises piirkonnas oli neli paari kanada laglesid olemas, neist ühel oli pesa merikajaka poolt rüüstatud, teises pesas oli neli muna. Eelmisel aastal samal laiul kanada laglesid veel ei olnud.
Henkilöt: Mati Martinson
2014-05-25 1S
2014-05-25 2S
2014-05-25 3S
MM
vanha
May 23, 2014 15:00
Igapäevase laiuloenduse käigus sai ka Vesitükimaa loendus ära tehtud. Kuuese seltskonnana ahelikus käib see asi kiiresti. Kormoranikolooniate loenduseks on meil välja kujunenud oma tööjaotus - üks tõmbab jooni vahele, et segi ei läheks, teine loeb ja kolmas kannab kurnade sisu vastavasse tabelisse. Sedakorda saime kaks sellist meeskonda moodustada, loenduse kiiresti tehtud ja kajakad ei jõua rüüstama tulla. Inimeste eemaldudes on vanalinnud on peagi tagasi.
Kormoranide arvukus on viimastel aastatel langenud ja seejärel stabiliseerunud. Sedakorda oli Vesitükimaal 1210 pesa, nendest suur osa tühjad või kividega. Kevade läbi käisid noored kotkad kormorane lennutamas, samal ajal kajakad jõuavad matti võtta. Loodus reguleerib end ise, mingit inimesepoolset vahelesekkumist ei ole vaja, nagu sedakorda jälle Kerjul mune õlitamas käidi.
Kormoranide põhitoiduks poegade toitmise ajal on emakala, keda meie kalamehed ei püüa. Nüüd on lisandunud ümarmudil, kelle kalamehed on siiani ära põlanud ja õigeks kalaks ei pea. Kormoranidele see igatahes kõlbab ja esimest aastat oli pesade vahel toiduks toodud ümarmudilaid näha.
Kormoranide arvukus on viimastel aastatel langenud ja seejärel stabiliseerunud. Sedakorda oli Vesitükimaal 1210 pesa, nendest suur osa tühjad või kividega. Kevade läbi käisid noored kotkad kormorane lennutamas, samal ajal kajakad jõuavad matti võtta. Loodus reguleerib end ise, mingit inimesepoolset vahelesekkumist ei ole vaja, nagu sedakorda jälle Kerjul mune õlitamas käidi.
Kormoranide põhitoiduks poegade toitmise ajal on emakala, keda meie kalamehed ei püüa. Nüüd on lisandunud ümarmudil, kelle kalamehed on siiani ära põlanud ja õigeks kalaks ei pea. Kormoranidele see igatahes kõlbab ja esimest aastat oli pesade vahel toiduks toodud ümarmudilaid näha.
Henkilöt: Mati Martinson
2014-05-23 1
2014-05-23 2S
2014-05-23 3S
2014-05-23 4S