Sõrve
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
Hannu
vanha
September 7, 2003 15:00
Hyvin samantyyllinen päivä kuin kaksi edellistäkin, tosin sekä muuttorintamalla (näkyvä muutto) että verkoilla hieman hiljaisempaa - peippoa, metsäkirvistä ja kumppaneita menee kuitenkin kohti etelää sen verran, ettei pääse tylsistymään. Lisäksi pähkinähakit jaksavat taas yrittää - summaan päivän aika yhteensä 144 yksilöä.
Illalla on odotettavissa lisäapuja sekä Ristnasta (Jände) että Suomesta (HP) - jälkimmäistä ei tosin näy ei kuulu. Rengastuksia yhteensä 101 ja lajeja 21.
Illalla on odotettavissa lisäapuja sekä Ristnasta (Jände) että Suomesta (HP) - jälkimmäistä ei tosin näy ei kuulu. Rengastuksia yhteensä 101 ja lajeja 21.
Henkilöt: H.Juka, M.Martinson
Rengastukset: 101
Hannu
vanha
September 6, 2003 15:00
Lähden aamulla eilisestä sisuuntuneena hampaat irvessä staijausbunkkerille: metsäkirviset here I come! Onnekseni lajivalikoima tuntuu olevan hyvin eilisen kaltainen tosin muuton intensiteetti vaikuttaa hieman vaisummalta. Muuttokorkeus on sen sijaan vähintäänkin eilisen luokkaa, mutta melko pian saan tilanteen kohtuulliseen hallintaan tosin kaiken ylimääräisen havainnoinnin joudun jättämään tänäänkin väliin. Kun aamun pahin härdelli on ohi, niin yritän päästä sinuiksi suuresti rakastamani metsäkirvis-muuton kanssa - joka jatkuukin aina lähes puolille päiville saakka.
Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että päivästä on tulossa todella lämmin ja muuttokorkeus on selvästi noussut aamusta. En meinaa millään löytää ylimeneviä metsäkirvis-parvia plotalla ja itse asiassa kun saan parvia kiikariini, niin hyvä kun erottuvat edes siitä! Löydän kuitenkin hieman kauempaa, aseman yli, kulkevan metsäkirvisvirran ja alan pääsemaan pikkuhiljaa sinuiksi tämän veikeän lajin muuton kanssa. Summaan metsäkirvisiä aamupäivän aikana yhteensä 400 yksilöä ja mietin mielessäni, että olisinko päässyt eilen samaan vai suurempaan lukuun, jos tehokkuus ja havainnointiaika olisivat olleet edes suunnilleen samaa luokkaa?
Myös pääskyjä valuu mukavasti kohti eteläkärkeä, kuten eilenkin. Laskemista haittaa kuitenkin se, että alueella pyörii suuria pääskyparvia paikallisena koko ajan vähintäänkin tuhat yksilöä velloo sinne sun tänne ja uusien saapuvien parvien tarkempi havainnoiminen vaatisi aikaa tai lisäresursseja. Päivästä on tullut todella lämmin, jopa kesäinen, ja odotan petolintumuuton käynnistyvän jossain vaiheessa. Odotuksistani huolimatta vain muutama varpushaukka suunnistaa merelle.
Tänäänkin kuitenkin muuten erinomainen lintupäivä verkoillakin rengastuksia yhteensä 131 ja lajeja 21. Kokonaisläjimäärä jää (tänäänkin) kuitenkin hieman aiempi päiviä alhaisemmaksi, osin siitäkin syystä, että koen merelle staijaamisen osin Ristanan loistavien muuttopäivien jälkeen - turhaksi puuhaksi. Ja kaikkea ei kuitenkaan yksin pysty hallitsemaan.
Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että päivästä on tulossa todella lämmin ja muuttokorkeus on selvästi noussut aamusta. En meinaa millään löytää ylimeneviä metsäkirvis-parvia plotalla ja itse asiassa kun saan parvia kiikariini, niin hyvä kun erottuvat edes siitä! Löydän kuitenkin hieman kauempaa, aseman yli, kulkevan metsäkirvisvirran ja alan pääsemaan pikkuhiljaa sinuiksi tämän veikeän lajin muuton kanssa. Summaan metsäkirvisiä aamupäivän aikana yhteensä 400 yksilöä ja mietin mielessäni, että olisinko päässyt eilen samaan vai suurempaan lukuun, jos tehokkuus ja havainnointiaika olisivat olleet edes suunnilleen samaa luokkaa?
Myös pääskyjä valuu mukavasti kohti eteläkärkeä, kuten eilenkin. Laskemista haittaa kuitenkin se, että alueella pyörii suuria pääskyparvia paikallisena koko ajan vähintäänkin tuhat yksilöä velloo sinne sun tänne ja uusien saapuvien parvien tarkempi havainnoiminen vaatisi aikaa tai lisäresursseja. Päivästä on tullut todella lämmin, jopa kesäinen, ja odotan petolintumuuton käynnistyvän jossain vaiheessa. Odotuksistani huolimatta vain muutama varpushaukka suunnistaa merelle.
Tänäänkin kuitenkin muuten erinomainen lintupäivä verkoillakin rengastuksia yhteensä 131 ja lajeja 21. Kokonaisläjimäärä jää (tänäänkin) kuitenkin hieman aiempi päiviä alhaisemmaksi, osin siitäkin syystä, että koen merelle staijaamisen osin Ristanan loistavien muuttopäivien jälkeen - turhaksi puuhaksi. Ja kaikkea ei kuitenkaan yksin pysty hallitsemaan.
Henkilöt: H.Juka, M.Martinson
Rengastukset: 131
Hannu
vanha
September 5, 2003 15:00
Torstai-iltana Suomesta tulee ukaasi; kun olen nyt ainoa havainnoija asemalla, niin minun olisi hyvä pysytellä aseman alueella epämääräisten Salme-retkien sijaan! Harkitsen hetken yhteydenottoa asianajajiini ja vastakanteen nostamista, mutta sitten päätän tyytyä kohtalooni ja hoitaa havainnoinnin muutaman seuraavan päivän ajan. Ja itse asiassa eihän minulla ole mitään Sörven lintuasemaa vastaan! Päinvastoin, jään ihan mielelläni staijaamaan tutulle bunkkerille muutamaksi päiväksi etenkin kun odotettavissa lienee aika leppoisia muuttopäiviä... Ja eipä Salmessakaan tavallaan kannata staijata, jos asemalla ei havainnointia.
Homma lähtee menemään ketuilleen jo heti aamusta en meinaa saada itseäni millään ylös sängystä. Muutamien päivien Ristna-retki teltassa hytistyine öineen (muistikirjaan merkintä: osta uusi makuupussi) alkaa ilmeisesti vaatia veronsa. Saan itseni kuitenkin ylös ja kevyen aamupalan jälkeen suuntaan ulos. Hetken tavaroita viriteltyäni huomaan yhtäkkiä erään asian; mitä helkuttia - eihän täällä pitänyt mennä mitään! Taivaalta kuuluu kuitenkin solkenaan peippojen, metsäkirvisten, rautiaisten ja kumppaneiden ääniä.
Kun pääsen bunkkerille, olenkin keskellä PL-helvettiä! Ehdin jo Ristnassa tottua siihen, että muuton seuraaminen on leppoisaa puuhaa; linnut menevät läheltä hienosti myötävalossa (valtaosa aivan pinnassa) ja parvet on helppo löytää, määrittää ja laskea. Toisin kuin täällä - lievässä myötätuulessa muuttokorkeus on vähintäänkin kohtuullinen ja etenkin metsäkirvisparvien löytäminen tuottaa suuria ongelmia. Asiaa ei helpota se, että muutto on todella vilkasta olkoonkin, että peipoilla parvikoko on vielä aika pieni. Kun aseman takaa soluu PL:ää tasaisena virtana, ylhäällä menee jatkuvasti em. lajeja ja kun selän takaa kuuluu puskasta toiseen siirtyvien pikkulintujen (fyllareita, tiaisia ym.) ääniä, niin epätoivo valtaa mieleni melko nopeasti. Lisäksi lähipuskat ovat täynnä hyönteispyynnissä olevia sieppoja ja taskuja ja taitaapa niitä vielä muuttaakin jossain siinä sivussa! Kun en ole muutamiin vuosiin päässyt seuraamaan hyvää syksyistä PL-muuttoa, niin oloni on vähintäänkin ruosteinen. Ja kun sitä virolaista kirjuritartakaan ei ole vielä tullut hommattua...
Yritän suoriutua tehtävästä parhaani mukaan, mutta joudun jättämään kaiken ylimääräisen eli muiden kuin valtalajien - havainnoinnin väliin. Näin pysyn edes jotenkin tehtävieni tasalla. Onnekseni muutto hiljenee kuitenkin melko hyvissä ajoin yhdeksän paikkeilla tuntuu menevän enää metsäkirvisiä ja pääskyjä. Lyönkin tämän jälkeen pillit pussiin muuton osalta minusta ei ole tänään laskemaan mitään metsäkirvismuuttoa - ja lähden haahuilemaan aseman lähimaastoon ja verkoille. Epämääräisen ja hyvin tuloksettoman lähiretken jälkeen suuntaan asemalle lounaalle ja painun ehkä ei-ansaituille päiväunille. Suuhuni jäi nimittäin hieman huono maku päivän tapahtumista ja päätän korjata tilanteen huomenna!
Kaiken kaikkiaan päivä oli kuitenkin linnustollisesti hyvä Matillakin oli verkoilla pitkästä aikaa hieman vilkkaampaa, sillä rengastuksia kertyi yhteensä 130 kahdestakymmenestäkolmesta lajista.
Homma lähtee menemään ketuilleen jo heti aamusta en meinaa saada itseäni millään ylös sängystä. Muutamien päivien Ristna-retki teltassa hytistyine öineen (muistikirjaan merkintä: osta uusi makuupussi) alkaa ilmeisesti vaatia veronsa. Saan itseni kuitenkin ylös ja kevyen aamupalan jälkeen suuntaan ulos. Hetken tavaroita viriteltyäni huomaan yhtäkkiä erään asian; mitä helkuttia - eihän täällä pitänyt mennä mitään! Taivaalta kuuluu kuitenkin solkenaan peippojen, metsäkirvisten, rautiaisten ja kumppaneiden ääniä.
Kun pääsen bunkkerille, olenkin keskellä PL-helvettiä! Ehdin jo Ristnassa tottua siihen, että muuton seuraaminen on leppoisaa puuhaa; linnut menevät läheltä hienosti myötävalossa (valtaosa aivan pinnassa) ja parvet on helppo löytää, määrittää ja laskea. Toisin kuin täällä - lievässä myötätuulessa muuttokorkeus on vähintäänkin kohtuullinen ja etenkin metsäkirvisparvien löytäminen tuottaa suuria ongelmia. Asiaa ei helpota se, että muutto on todella vilkasta olkoonkin, että peipoilla parvikoko on vielä aika pieni. Kun aseman takaa soluu PL:ää tasaisena virtana, ylhäällä menee jatkuvasti em. lajeja ja kun selän takaa kuuluu puskasta toiseen siirtyvien pikkulintujen (fyllareita, tiaisia ym.) ääniä, niin epätoivo valtaa mieleni melko nopeasti. Lisäksi lähipuskat ovat täynnä hyönteispyynnissä olevia sieppoja ja taskuja ja taitaapa niitä vielä muuttaakin jossain siinä sivussa! Kun en ole muutamiin vuosiin päässyt seuraamaan hyvää syksyistä PL-muuttoa, niin oloni on vähintäänkin ruosteinen. Ja kun sitä virolaista kirjuritartakaan ei ole vielä tullut hommattua...
Yritän suoriutua tehtävästä parhaani mukaan, mutta joudun jättämään kaiken ylimääräisen eli muiden kuin valtalajien - havainnoinnin väliin. Näin pysyn edes jotenkin tehtävieni tasalla. Onnekseni muutto hiljenee kuitenkin melko hyvissä ajoin yhdeksän paikkeilla tuntuu menevän enää metsäkirvisiä ja pääskyjä. Lyönkin tämän jälkeen pillit pussiin muuton osalta minusta ei ole tänään laskemaan mitään metsäkirvismuuttoa - ja lähden haahuilemaan aseman lähimaastoon ja verkoille. Epämääräisen ja hyvin tuloksettoman lähiretken jälkeen suuntaan asemalle lounaalle ja painun ehkä ei-ansaituille päiväunille. Suuhuni jäi nimittäin hieman huono maku päivän tapahtumista ja päätän korjata tilanteen huomenna!
Kaiken kaikkiaan päivä oli kuitenkin linnustollisesti hyvä Matillakin oli verkoilla pitkästä aikaa hieman vilkkaampaa, sillä rengastuksia kertyi yhteensä 130 kahdestakymmenestäkolmesta lajista.
Henkilöt: H.Juka, M.Martinson
Rengastukset: 130
jjuju
vanha
September 4, 2003 15:00
Mati jäikin yölomalle ja palaa asemalle vasta aamubussilla. Eilen pimeässä sen sijaan ovesta kolusi sisään H.Juka. Hän tosin lähti jo aamuhämärissä etsimään muuttovirtaa Salmesta. Hyvin levänneenä aloitan viimeisen aamuvakioni tällä haavaa. Yöllä on hieman tiputellut vettä. Podotuskeli? Heikkotuulisen aamun mukavinta antia oli hieno äänimaailma. Syksynpinnaksi saan lapinsirkun. Kevyt, mutta jatkuvanoloinen sade mahdollistaa tyylikkään poistumisen kesken vakion. Parin tunnin muuton olisi voinut hyvin kirjata vaikka tulitikkurasian kanteen!
Päivällä Loodessa meri ei paljon värähtele ja sileällä pinnalla kelluvia lintuja on kiva katsoa. Löydän helposti neljä mustakurkku-uikkua. Mustalintuparvia matkaa etelään tasaiseen tahtiin. Majakalle pysähtyy Saksan kilvissä oleva tila-auto ja sieltä nousee neljä miestä. Kohta minua jo kuvataan ja haastatellaan. Rostockista tullut ryhmä filmaa Viroa ja he ovat matkalle Venäjälle. Iltapäivän vietän asemalla ja lopetan tämän retken kello 18.
Päivällä Loodessa meri ei paljon värähtele ja sileällä pinnalla kelluvia lintuja on kiva katsoa. Löydän helposti neljä mustakurkku-uikkua. Mustalintuparvia matkaa etelään tasaiseen tahtiin. Majakalle pysähtyy Saksan kilvissä oleva tila-auto ja sieltä nousee neljä miestä. Kohta minua jo kuvataan ja haastatellaan. Rostockista tullut ryhmä filmaa Viroa ja he ovat matkalle Venäjälle. Iltapäivän vietän asemalla ja lopetan tämän retken kello 18.
Henkilöt: M.Martinson, J.Saari
2003-09-04 1
2003-09-04 2
jjuju
vanha
September 3, 2003 15:00
Herään heti viiden jälkeen ja piipahdan ulkona. Kirpeässä yössä tähtitaivas tuikkii kirkkaana. Kuulen telkkäparven lentävän yli ja lahdella harmaahaikara rääkäisee ilkeästi. Joko tänään olisi muuttopäivä? Ennen kuin ehdin bunkkerille kello seitsemäksi, on horisontista vyörynyt uhkaavan mustia pilviä niemen päällä. Lintujen liike on taas surkeaa, melkein suututtaa tällainen. Ei saanut H.Jänneskään kovin mairittelevaa kuvaa Sõrven muutoista. Vähän epäuskoisena hänkin ihmetteli vaisuja päiviä. Aamupäivällä ripsi hieman vettä ja sain siitä hyvän syyn siirtyä sisätiloihin.
Iltapäivän kierrokseni Loode-Laadla-Kätinen ei tuo mitään uutta. Linnut ovat lähes totaalisesti kateissa. Kaupassa sentään kaikki on entisellään ja ostan sieltä lounasmakkarat pyttipannuun. Yritän vielä löytää lintuja Kätisen maastoista, mutta onpa toivotonta. Puhti on ihan nollissa! Ei kun syömään hiljaiseen taloon. Mati nimittäin lähti aamulla käymään Kurressaaressa. Ruoan jälkeen kuuntelen radiota ja otan rennosti.
Menen iltastaijille meribunkkerille ja Nepa lähtee hölkkäämään perääni. Se varmaan arvaa, että minulla on takakontissa Gussen vanhoja eväsleipiä. Annan ensimmäisen makupalan jo portilla. Majakan kohdalla huomaan niemen kärjessä jotain........helmmetti, ei kait villisika!!! Vapisevin käsin kohotan kiikarit ja toden totta, metsien sikahan se on. Räpsäsen pari hätäkuvaa ja ajan lähemmäksi. Saavun bunkkerille, mutta en nouse autosta. Otan taas lisää kuvia. Nepa läähättää vieressä, mutta se ei ole vielä haistanut riistaa. Porsas seisoo epäröiden aivan niemen kärjessä ja yritän katsoa onko se jotenkin sairas.
Pian koirakin murisee, mutta nyt sekään ei ole kovin hyökkäävä. Kovasti haukkuen se lähestyy villisikaa, mutta vain hieman. Karvakorva päätää jatkaa matkaansa ja se kahlaa kurdilaivan suuntaan. Merimetsot kaikkoavat alta, mutta uhmakas merikotka ei hievahdakaan kiveltään. Se katselee rauhallisena villisian päämäärätöntä kipittämistä. Kerran emakko jopa lähtee uimaan Vesitükimaalle, mutta pian se kääntyy takaisin. Ravisteltuaan vedet turkistaan se rauhoittuu ja jää paikoilleen, aivan saarekkeen etäisimpään kärkeen.
Paikalle on saapunut pari turistia, mutta ilman kiikaria he tuskin ovat huomanneet harvinaista näkymään. Myös vaalea Lada pysähtyy meribunkkerille ja sieltä nousee tuttuja virolaismiehiä. Heinmaa kysyy, "onk metssikaa näkynyt?". Näytän kädellä oikeaan suuntaan. Mietin tulivatko he lahtaamaan villisian, vaiko miksi. Minulle selvitetään, että alunperin tänne oli tullut kokonainen villisikaperhe. Karju ja pienet porsaat olivat lähteneet uimaa. Karju oli edennyt kuulemma ainakin 2-3 kilometriä Latvian suuntaa, mutta porsaat kait hukkuneet jo aijemmin. Melkein neljänkymmenen kilometrin päässä häämöttävä Latvian rannikko oli varmaa isollekin karjulle liian pitkä matka. Aika surillinen tarina, enkä jäänyt katsomaan sen loppuratkaisuakaan. Lähden surullisena asemalle katsastamaan kuvasaalistani, josta ei tainnut tulla kummoinenkaan.
Iltapäivän kierrokseni Loode-Laadla-Kätinen ei tuo mitään uutta. Linnut ovat lähes totaalisesti kateissa. Kaupassa sentään kaikki on entisellään ja ostan sieltä lounasmakkarat pyttipannuun. Yritän vielä löytää lintuja Kätisen maastoista, mutta onpa toivotonta. Puhti on ihan nollissa! Ei kun syömään hiljaiseen taloon. Mati nimittäin lähti aamulla käymään Kurressaaressa. Ruoan jälkeen kuuntelen radiota ja otan rennosti.
Menen iltastaijille meribunkkerille ja Nepa lähtee hölkkäämään perääni. Se varmaan arvaa, että minulla on takakontissa Gussen vanhoja eväsleipiä. Annan ensimmäisen makupalan jo portilla. Majakan kohdalla huomaan niemen kärjessä jotain........helmmetti, ei kait villisika!!! Vapisevin käsin kohotan kiikarit ja toden totta, metsien sikahan se on. Räpsäsen pari hätäkuvaa ja ajan lähemmäksi. Saavun bunkkerille, mutta en nouse autosta. Otan taas lisää kuvia. Nepa läähättää vieressä, mutta se ei ole vielä haistanut riistaa. Porsas seisoo epäröiden aivan niemen kärjessä ja yritän katsoa onko se jotenkin sairas.
Pian koirakin murisee, mutta nyt sekään ei ole kovin hyökkäävä. Kovasti haukkuen se lähestyy villisikaa, mutta vain hieman. Karvakorva päätää jatkaa matkaansa ja se kahlaa kurdilaivan suuntaan. Merimetsot kaikkoavat alta, mutta uhmakas merikotka ei hievahdakaan kiveltään. Se katselee rauhallisena villisian päämäärätöntä kipittämistä. Kerran emakko jopa lähtee uimaan Vesitükimaalle, mutta pian se kääntyy takaisin. Ravisteltuaan vedet turkistaan se rauhoittuu ja jää paikoilleen, aivan saarekkeen etäisimpään kärkeen.
Paikalle on saapunut pari turistia, mutta ilman kiikaria he tuskin ovat huomanneet harvinaista näkymään. Myös vaalea Lada pysähtyy meribunkkerille ja sieltä nousee tuttuja virolaismiehiä. Heinmaa kysyy, "onk metssikaa näkynyt?". Näytän kädellä oikeaan suuntaan. Mietin tulivatko he lahtaamaan villisian, vaiko miksi. Minulle selvitetään, että alunperin tänne oli tullut kokonainen villisikaperhe. Karju ja pienet porsaat olivat lähteneet uimaa. Karju oli edennyt kuulemma ainakin 2-3 kilometriä Latvian suuntaa, mutta porsaat kait hukkuneet jo aijemmin. Melkein neljänkymmenen kilometrin päässä häämöttävä Latvian rannikko oli varmaa isollekin karjulle liian pitkä matka. Aika surillinen tarina, enkä jäänyt katsomaan sen loppuratkaisuakaan. Lähden surullisena asemalle katsastamaan kuvasaalistani, josta ei tainnut tulla kummoinenkaan.
Henkilöt: M.Martinson, J.Saari
2003-09-03 1
2003-09-03 2
2003-09-03 3
2003-09-03 4
jjuju
vanha
September 2, 2003 15:00
Herään viileän kämppään, mutta kaikkeen tottuu kummasti. On turha vielä lämmitellä muuta kuin saunaa. Entistä toiveikkaampana lähden katsastamaan aamumuuttoa, kun aurinko on nousemassa kirkkaalle taivaalle. Hyvin samankaltainen ilma kuin eilenkin, mutta lintuja näkyy vieläkin vähemmän. Joku voisi ajatella neljän tunnin bunkkerillaseisomista melko turhaksi puuhaksi. Onneksi H.Jännes käy taas rupattelemassa. Ei ollut verkoillakaan vilskettä, vaikka Mati sinnitteli siellä koko päivän.
Ajatelkaa Tuonelaan tai Manalaan sopivia lintuja, mutta ei joutsenia! Tänään pääosissa olevat lintulajit sopisivat sinne hyvin. Sinitaivaalla lepatti "Tuonelan sanansaattajia" enemmän kuin koskaan, sillä summasin 630 pähkinähakkia matkalla koilliseen. Päivällä eleganttien korppien viisastenkerho kokoontui äänekkäästi "Kätisellä". Välillä esityksessä olivat taidokkaat ryhmälentonäytökset.
Illalla ajoin meribunkkerille katsomaan lokkeja, mutta katsetta oli vaikea irroittaa vellovasta merimetsomassasta. Merikotkan syöksyt kohti mustaa möykkyä saivat heikkohermoisimmat säntäämään lentoon. Melkoista kissa ja hiirileikkiä. Näköpiirissä oli arviolta vajaat viisituhatta isoa löyhkäävää kalansyöjää. Vuosi vuodelta merimetsot ovat lisääntyneet ja kesyyntyneet. Ajatuksissani mietin tilannetta kymenen vuoden päästä: luultavasti silloin ensimmäiset merimetsot ovat vastassa jo majakkatalon portilla. Itse talo on varmaan ihmiselle asuinkelvoton ja puutarhan puut ovat jo tuhoutuneet. Niemen kärkeen ei uskalla mennä ilman autoa ja siinäkin olisi hyvä olla karjapuskuri. Näkymä on aivan legendaarisen Linnut-elokuvan kaltainen!
Ajatelkaa Tuonelaan tai Manalaan sopivia lintuja, mutta ei joutsenia! Tänään pääosissa olevat lintulajit sopisivat sinne hyvin. Sinitaivaalla lepatti "Tuonelan sanansaattajia" enemmän kuin koskaan, sillä summasin 630 pähkinähakkia matkalla koilliseen. Päivällä eleganttien korppien viisastenkerho kokoontui äänekkäästi "Kätisellä". Välillä esityksessä olivat taidokkaat ryhmälentonäytökset.
Illalla ajoin meribunkkerille katsomaan lokkeja, mutta katsetta oli vaikea irroittaa vellovasta merimetsomassasta. Merikotkan syöksyt kohti mustaa möykkyä saivat heikkohermoisimmat säntäämään lentoon. Melkoista kissa ja hiirileikkiä. Näköpiirissä oli arviolta vajaat viisituhatta isoa löyhkäävää kalansyöjää. Vuosi vuodelta merimetsot ovat lisääntyneet ja kesyyntyneet. Ajatuksissani mietin tilannetta kymenen vuoden päästä: luultavasti silloin ensimmäiset merimetsot ovat vastassa jo majakkatalon portilla. Itse talo on varmaan ihmiselle asuinkelvoton ja puutarhan puut ovat jo tuhoutuneet. Niemen kärkeen ei uskalla mennä ilman autoa ja siinäkin olisi hyvä olla karjapuskuri. Näkymä on aivan legendaarisen Linnut-elokuvan kaltainen!
Henkilöt: M.Martinson, J.Saari
2003-09-02 1
2003-09-02 2
2003-09-02 3
jjuju
vanha
September 1, 2003 15:00
Syyskuu ja sen huomaa. Aamulla lämpömittari on seisahtunut neljään asteeseen. Kiipeän jo valmiiksi viluissani bunkkerille. Vaihteeksi kirkas ilma ja se saa toiveet heräämään. Heikko pohjoistuuli mahdollistaa pikkulintujen menon korkeuksissa ja vaikeuttaa duuniani. Haroessani metsäkirvisiä korkeuksista, huomaan sieltä myös hakkiparvia. Syksy etenee ja monia lajeja alkaa hiljalleen liikkua. Myös metsämiehet ovat olleet koko yön passissa, ehkä etsien Matin ruovikkoverkoilla eilen illalla röhkineitä villisikoja. Muutama kaukainen laukaus kajahtaa länsiniemestä.
Päivällä istuskelen verkkolinjojen luona ja Nepa torkuu vieressäni. Äkkiä koira havahtuu seisaalleen. Nyt minäkin kuulen jostain puskista kahinaa. Peura? Aluksi Nepa murahtelee rauhallisena, mutta äkkiä se on tosissaan. Taas puskassa kahahtaa ja "kolmijalkainen" koira säntää pikajuoksijan tapaan liikkeelle. En näe mitään, mutta pusikossa ryskää ja siellä muristaa kuin viimeistä päivää. Nepa suorastaa ulvoo ja huomaan yhden verkonkin kaatuneen. Sitten äkkään pensaan latvassa liikettä, ruskeaa......sehän on näätä. Nappaan siitä muutamia kuvia ja se killittää tarkkana minua. Nepa ravistelee hurjissaa puskaa, mutta pienpeto ei putoa. Puolisen tuntia sankarikoira jaksaa räksyttää, sitten sen on luovuttava. Uskon, että näätä selvisi yhden kokemuksen rikkaampana.
Päivällä istuskelen verkkolinjojen luona ja Nepa torkuu vieressäni. Äkkiä koira havahtuu seisaalleen. Nyt minäkin kuulen jostain puskista kahinaa. Peura? Aluksi Nepa murahtelee rauhallisena, mutta äkkiä se on tosissaan. Taas puskassa kahahtaa ja "kolmijalkainen" koira säntää pikajuoksijan tapaan liikkeelle. En näe mitään, mutta pusikossa ryskää ja siellä muristaa kuin viimeistä päivää. Nepa suorastaa ulvoo ja huomaan yhden verkonkin kaatuneen. Sitten äkkään pensaan latvassa liikettä, ruskeaa......sehän on näätä. Nappaan siitä muutamia kuvia ja se killittää tarkkana minua. Nepa ravistelee hurjissaa puskaa, mutta pienpeto ei putoa. Puolisen tuntia sankarikoira jaksaa räksyttää, sitten sen on luovuttava. Uskon, että näätä selvisi yhden kokemuksen rikkaampana.
Henkilöt: M.Martinson, J.Saari
2003-09-01 1
2003-09-01 2
2003-09-01 3
2003-09-01 4
jjuju
vanha
August 31, 2003 15:00
Taas harmaa aamu! Onneksi ei tuullut, sillä ilmavirtaus on pohjolasta. Pipoa ja hanskoja alkaa kaivata. En tiedä huomasivatko muut, mutta eilisillä lähtijöillä oli yhdellä kireän pipon kummibandi tehnyt päähän ilkeännäköisen jäljen. Odottelen asemabunkkerilla metsäkirvismuuton kiihtymistä, mutta sitä ei tule vaan alkaa satamaan. Sadekatoksen turvin jaksan tapittaa kolme tuntia. Aamun komein ilmestys oli 130 pähkinähakin parvi. Muutamia haksahti myös Matin verkkoihin.
Upeaa katsottavaa olisi ollut myös verkoilla, sillä yön jäljiltä siellä killuivat sarvi- ja helmipöllö. Parahiksi pöllöjä eksyi ihmettelemään H.Jännes. Mati viihtyy nykyään hyvin verkkopaikoilla, sillä taukoja on mukava viettää suuressa teltassa, eli "rengastuslabotatoriossa". Luppoaikaa oli tänäänkin runsaasti, sillä pyydyksiin kävi alle viisikymmentä lintu.
Tämä on hieman poikkeuksellinen lintuasema, sillä ilman autoa täällä on vaikea olla! Itselläni tulee päivässä ajokilometrejä suunilleen 20-30. Kovakuntoisemmat tietysti polkevat fillarilla samat matkat. Kuvaaja voi hyödyntää autoa myös piilokojuna, kuten minäkin tänään (mm. lokki- ja peltopyykuvat). Kun kerran on kysytty kuvausvälineistäni, paljastan "salaisuuden": Canon 10D sekä 100-400mm IS L zoom ja kuvat gigaselle kortille. Ei se sen kummempaa vaadi! Lajit jäävät vaihteeksi alle sadan, kun ollaan Matin kanssa kahden. Ohessa liitteenä Sõrven miehitysvuorokausitaulukko 1998-2003.
1. Martinson Mati 509
2. Saari Juha 341
3. Pettay Timo 284
4. Pietarinen Harri 260
5. Rekilä Matti 255
6. Mäenpää Lauri 204
7. Nordenswan Gustaf 182
8. Teräspuro Ira 180
9. Nordblad Jan 170
10. Pietiläinen Petri 128
Upeaa katsottavaa olisi ollut myös verkoilla, sillä yön jäljiltä siellä killuivat sarvi- ja helmipöllö. Parahiksi pöllöjä eksyi ihmettelemään H.Jännes. Mati viihtyy nykyään hyvin verkkopaikoilla, sillä taukoja on mukava viettää suuressa teltassa, eli "rengastuslabotatoriossa". Luppoaikaa oli tänäänkin runsaasti, sillä pyydyksiin kävi alle viisikymmentä lintu.
Tämä on hieman poikkeuksellinen lintuasema, sillä ilman autoa täällä on vaikea olla! Itselläni tulee päivässä ajokilometrejä suunilleen 20-30. Kovakuntoisemmat tietysti polkevat fillarilla samat matkat. Kuvaaja voi hyödyntää autoa myös piilokojuna, kuten minäkin tänään (mm. lokki- ja peltopyykuvat). Kun kerran on kysytty kuvausvälineistäni, paljastan "salaisuuden": Canon 10D sekä 100-400mm IS L zoom ja kuvat gigaselle kortille. Ei se sen kummempaa vaadi! Lajit jäävät vaihteeksi alle sadan, kun ollaan Matin kanssa kahden. Ohessa liitteenä Sõrven miehitysvuorokausitaulukko 1998-2003.
1. Martinson Mati 509
2. Saari Juha 341
3. Pettay Timo 284
4. Pietarinen Harri 260
5. Rekilä Matti 255
6. Mäenpää Lauri 204
7. Nordenswan Gustaf 182
8. Teräspuro Ira 180
9. Nordblad Jan 170
10. Pietiläinen Petri 128
Henkilöt: M.Martinson, J.Saari
2003-08-31 1
2003-08-31 2
2003-08-31 3
2003-08-31 4
jjuju
vanha
August 30, 2003 15:00
Aamulla ei pidetä kiirettä uloslähdön kanssa, sillä siellä odottaa masentavan pimeä ja harmaa maailma. Merten kyntäjiä haarukoidaan meribunkkerilta ja Loodesta, mutta laihanlaisin tuloksin. Loodessa sentään meni pari tonnia mustalintuja ja syksynpinnaksi löytyi lapinkirvinen. Toinen ensimmäinen syysmuuttaja oli myös Matin hämärissä verkoilta kantama sinirinta. Ennen kymmentä alkaa taukoamaton vesisade.
Late (asemapoliisi) ja Rekilän poppoo lähtivät iltapäivällä, saatuaan uudet ohjeistukset kuntoon. Määräyksiä tuli netinkäytöstä ja päiväkirjasta sekä ohjeita mm. varmuuskopioinnista. Gusse laitettiin eilen koekaniiniksi ja melko hyvin hän osasi seurailla ohjeita. Hän muuten lähti jo aamubussilla kotiin. Päivä hurahti nukkuen ja sisähommissa, mutta hieman kävin myös kuvailemassa. Sateessa voi ajaa majakalle ja istua autossa vaanien lintuja. Kun västäräkkiparvet tulevat lähelle, annetaan "Canonin laulaa". Mati sen sijaan istui tietokoneen ääressä melkein kellon ympäri ja bitti liikkui.
Late (asemapoliisi) ja Rekilän poppoo lähtivät iltapäivällä, saatuaan uudet ohjeistukset kuntoon. Määräyksiä tuli netinkäytöstä ja päiväkirjasta sekä ohjeita mm. varmuuskopioinnista. Gusse laitettiin eilen koekaniiniksi ja melko hyvin hän osasi seurailla ohjeita. Hän muuten lähti jo aamubussilla kotiin. Päivä hurahti nukkuen ja sisähommissa, mutta hieman kävin myös kuvailemassa. Sateessa voi ajaa majakalle ja istua autossa vaanien lintuja. Kun västäräkkiparvet tulevat lähelle, annetaan "Canonin laulaa". Mati sen sijaan istui tietokoneen ääressä melkein kellon ympäri ja bitti liikkui.
Henkilöt: M.Martinson, L.Mäenpää, M.Rekilä, J.Saari, I.Teräspuro
2003-08-30 1
2003-08-30 2
2003-08-30 3
Late
vanha
August 29, 2003 15:00
Aamun sää oli ihan kohtuullinen. joten staijauspaikaksi valittiin asemabunkkeri. Muutto oli melko vaisua, mutta jotain mukavaa sentään meni: mustalintuja 2320, varpushaukkoja 81, riuttatiiroja 61, kuusitiaisia 119 ja pähkinähakkeja 110. Lisäksi Masa ja Ira näkivät verkkolinjoilta muuttavan nummikirvisen, joka oli lopuksi suunnannut länsiniemeen. Sinne suuntasivat iltapäivällä myös parivaljakko Masa ja Gusse. Vesi on edelleen korkealla ja melkoista rämpimistä oli retki ollut. Masalle oli jossain vaiheessa hiipinyt jo epäusko mieleen, että selvitäänkö tästä.
Gusse suoritti reippaana miehenä vielä lisää kunnonkohotustoimia juoksemalla ns pidemmän lenkin (11,5 km). Mies valitteli kehnoa kuntoa kun aika ylitti 49 minuuttia, epäili rollaattorivaiheen lähestyvän ja noutajan jo teroittelevan viikatettaan. Kukaan muu asemalla olevista ei kai kuitenkaan pystyisi tuohon aikaan edes fillarilla, joten taisi Gussen puheissa olla aika lailla liioittelun makua.
Illalla oli vuorossa aseman siivous ja sen päälle makoisat löylyt saunassa. Iltahuutokin venyi yli kymmeneen. Gusse nautiskeli Heinmaalta ostamiaan kampeloita (9 kpl/14 EEK), joten aika halpa oli ateria. Masa ja Ira auttoivat minua makaronilaatikon kanssa, joten siitäkin tehtiin selvää kertalaakista. Pävälle lajeja aika lailla paremmin kuin eilen 113.
Gusse suoritti reippaana miehenä vielä lisää kunnonkohotustoimia juoksemalla ns pidemmän lenkin (11,5 km). Mies valitteli kehnoa kuntoa kun aika ylitti 49 minuuttia, epäili rollaattorivaiheen lähestyvän ja noutajan jo teroittelevan viikatettaan. Kukaan muu asemalla olevista ei kai kuitenkaan pystyisi tuohon aikaan edes fillarilla, joten taisi Gussen puheissa olla aika lailla liioittelun makua.
Illalla oli vuorossa aseman siivous ja sen päälle makoisat löylyt saunassa. Iltahuutokin venyi yli kymmeneen. Gusse nautiskeli Heinmaalta ostamiaan kampeloita (9 kpl/14 EEK), joten aika halpa oli ateria. Masa ja Ira auttoivat minua makaronilaatikon kanssa, joten siitäkin tehtiin selvää kertalaakista. Pävälle lajeja aika lailla paremmin kuin eilen 113.
Henkilöt: M.Martinson, L.Mäenpää, G.Nordenswan, M.Rekilä, J.Saari, I.Teräspuro
Lajimäärä: 113
2003-08-29 1
2003-08-29 2
2003-08-29 3
2003-08-29 4