Sõrve
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
Late
vanha
September 9, 2004 15:00
Taisi tänään olla aika lailla erilainen aamu sään puolesta kuin eilen. Tuuli oli heikko luoteinen ja aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Muutto ei silti ollut mitään aivan tolkutonta. Jotain sentään meni koko ajan niin että pysyi mielenkiinto yllä.
Allekirjoittanut saapui asemalle eilen illalla yhdentoista maissa. Matka Helsingistä kesti tasan kuusi tuntia ja siihen sisältyi käynti Tallinnan supermarketissa. Sen nopeammin ei oikeastaan Sörveen pääse.
Tämän päivän iltapäivärutiineihin kuului mm käynti Laadlassa ja Loodessa. Looden kahlaajamäärät vaikuttivat romahtaneen, suosirrejä oli vain 40 ja kuovisirrejä 5. Levävallit olivat kyllä hienot ja näyttävät varmaan kahlaajista houkuttelevilta.
Niin muutenkin miehistö vaihtui kun Gusse lähti ja Mati saapui aamubussilla. Lisäksi saapuivat illan suussa Minna-Riikka Järvinen ja Harri Muukkonen.
Lajeja päivälle kertyi 95.
Allekirjoittanut saapui asemalle eilen illalla yhdentoista maissa. Matka Helsingistä kesti tasan kuusi tuntia ja siihen sisältyi käynti Tallinnan supermarketissa. Sen nopeammin ei oikeastaan Sörveen pääse.
Tämän päivän iltapäivärutiineihin kuului mm käynti Laadlassa ja Loodessa. Looden kahlaajamäärät vaikuttivat romahtaneen, suosirrejä oli vain 40 ja kuovisirrejä 5. Levävallit olivat kyllä hienot ja näyttävät varmaan kahlaajista houkuttelevilta.
Niin muutenkin miehistö vaihtui kun Gusse lähti ja Mati saapui aamubussilla. Lisäksi saapuivat illan suussa Minna-Riikka Järvinen ja Harri Muukkonen.
Lajeja päivälle kertyi 95.
Henkilöt: L.Mäenpää, M-R Järvinen ja H.Muukkonen, H.Pietarinen ym
Lajimäärä: 95
2004 9 9 1
2004 9 9 2
Gusse
vanha
September 8, 2004 15:00
Aivan ensimmäinen aamuhetki näytti vielä pientä toivon kipinää, pikkulintuja tuntui menevän jossain määrin, tosin tuuli oli heti aamusta ikävän navakkaa. Mutta jo ennen klo 8 sää muuttui nopeasti yhä kurjempaan suuntaan, pohjoistuuli yltyi myrskyisäksi, voimakkaat raekuurot löi viimeisetkin linnut alas taivaalta ja lämpötila laski aamun +12c, toppatakkikeliksi, +8c. Välillä satoi melkein kaatamalla. Linnut olivat lähestulkoon kateissa. Ensimmäiset ampuhaukat enteili talven saapumista. Majakalla yritin laskea paikalliset, sieltä löytyi tuulen ja sateensuojassa kärvistelevä hollantilaisorni pariskunta, jotka myöhemmin kävivät asemalla pistäytymässä.
Käytiin Loodessa missä oli satakunta paikallista kahlaajaa, mutta oli täysin mahdotonta katsoa niitä vaikka makasi maassa kaukoputken jalusta matalana. Tuulta oli ainakin puuskissa reilusti yli 20m/s. Majakkatalon eteläseinustalta löytyi vihdoin vähän suojaa ja sään seljettyä aurinko lämmitti mukavasti vanhoja luita. Tosin stajisektori oli melko onneton, mutta tuskin siinä muutenkaan olisi mitään muuttanut. Kun tultiin asemalle takaisin aseman pöytä ja tuolit olivat lentäneet lähes piirivalveelle saakka. Lajeja 82.
Illalla kolmatta päivää peräkkäin paistetut kampelat perunoiden ja kanttarellien kanssa. H.P. totesi että nyt riittää ja kaivoi pakastimesta äidin lihapullat. Saatiin viesti että asemanhoitajamme on taistellut matkansa myrskyisten merien läpi ja on jo Viron mantereella matkalla tänne. Sisällä enää +15c, H.P. toteaa että huomenna joutuu ehkä lämmittämään tupaa ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Ihana kesä alkaa olla ohi.
Käytiin Loodessa missä oli satakunta paikallista kahlaajaa, mutta oli täysin mahdotonta katsoa niitä vaikka makasi maassa kaukoputken jalusta matalana. Tuulta oli ainakin puuskissa reilusti yli 20m/s. Majakkatalon eteläseinustalta löytyi vihdoin vähän suojaa ja sään seljettyä aurinko lämmitti mukavasti vanhoja luita. Tosin stajisektori oli melko onneton, mutta tuskin siinä muutenkaan olisi mitään muuttanut. Kun tultiin asemalle takaisin aseman pöytä ja tuolit olivat lentäneet lähes piirivalveelle saakka. Lajeja 82.
Illalla kolmatta päivää peräkkäin paistetut kampelat perunoiden ja kanttarellien kanssa. H.P. totesi että nyt riittää ja kaivoi pakastimesta äidin lihapullat. Saatiin viesti että asemanhoitajamme on taistellut matkansa myrskyisten merien läpi ja on jo Viron mantereella matkalla tänne. Sisällä enää +15c, H.P. toteaa että huomenna joutuu ehkä lämmittämään tupaa ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Ihana kesä alkaa olla ohi.
Henkilöt: G.Nordenswan, H.Pietarinen,ym
Lajimäärä: 82
Gusse
vanha
September 7, 2004 15:00
Melko kaunis aamu, tosin tuuli yltyi melko pian, ja klo 9-aikoihin veti täysin pilveen. Pikkulintuja ensimmäisen kerran vähän liikkeellä, loxia edelleen runsain laji, mutta peippoja jo lähes yhtä paljon, 200. Taitaa olla enää päivistä kiinni ennen kuin repeää. Ensimmäiset kurjet muutti, ja H.P. näki todennäköisen nuoren arosuohaukan. Sitten kerättiin auto täyteen astioita ja lähdettiin keräämään Sörven niemimaa tyhjäksi kantarelleistä. Aloitettiin eilisestä paikasta, ja sieltä saatiinkin sangot melko nopeasti lähes täyteen, mutta sitten piti siirtyä uusille, tuntemattomille paikoille, eikä enää ollut niin helppoa. Saalis kasvoi vain muutamalla pienellä vaikka etsittiin kovasti usealla eri alueella. Näin päivän saalis jäi n. 10kg.n eli selkeästi alle odotusten. Vajaa 20 kg kahdessa päivässä on silti melko hyvin. Iltapäivällä pilvipeite repesi ja tuuli yltyi edelleen (10-12m/s W). Turun ympäristökeskuksen valtuuskunta Jouni Saarion johdolla tekivät pikavisiitin vuokrabussilla.
Iltastaiji meribunkkerilla paljasti länsiniemellä edestakisin partioiva arosuohaukka naaras (Circus macrourus). joka näkyi vielä iltahämärissä, katsotaan olisiko vielä huomenna paikalla. Illalla pihavalossa yhtä aikaa kaksi kehrääjää. Ja voimakas ukonilma kaatosateineen, mahtaako enteillä säänmuutosta. Illan gourmet-menu sama kuin eilen: paistetut kampelat perunoiden ja kanttarellikastikkeen kanssa. Pitäisiköhän huomenna jo vaihtaa ruokalistaa? Lajeja melko vaatimattomasti; 88.
Iltastaiji meribunkkerilla paljasti länsiniemellä edestakisin partioiva arosuohaukka naaras (Circus macrourus). joka näkyi vielä iltahämärissä, katsotaan olisiko vielä huomenna paikalla. Illalla pihavalossa yhtä aikaa kaksi kehrääjää. Ja voimakas ukonilma kaatosateineen, mahtaako enteillä säänmuutosta. Illan gourmet-menu sama kuin eilen: paistetut kampelat perunoiden ja kanttarellikastikkeen kanssa. Pitäisiköhän huomenna jo vaihtaa ruokalistaa? Lajeja melko vaatimattomasti; 88.
Henkilöt: G.Nordenswan, H.Pietarinen,ym
Lajimäärä: 88
Parhaat: cirmac
HP
vanha
September 6, 2004 15:00
Aamuherätys klo 06.00 ja todettiin että ei kannata tuohon ilmaan lähteä,tihkua ja kova lounatuuli,eli jatkettiin nukkumista,klo 09.00 oli ilma jo hiukan parempi, joten suunnistettiin asemabumkkerille. Muutto oli kuitenkin ihan seis,parhaat havikset oli pilvet jotka menivät matalalla ja kovaa ohi. Muutenkin oli eilisen revittämisen jälkeen vähän voipunut olo kummallakin,G havaitsi kalastajat ja läksi hakemaan meille iltapalaa eli lestejä. Kassillinen 10 isoa maksoi yhden ekun. Päivällä oli pientä yritystä muutonseuraamisessa mutta kun linnut eivät liikkuneet luovutettiin siltä osin. päivällä muuten lämpötila +23 ja kosteaa,Gusse päätti lähteä hakemaan meille kanttarelleja,kun on kerta lestejäkin. Pitäähän sitä olla kunnon soosit. Sauna oli jo melkein lämmin kun G saapui reppu täynnä n.10kg.Siinä niitä sitten puhdistettiin ja tirrattiin useampi tunti saalista. Huomenna on luvattu tänne sadetta ja muutenkin huonoa ilmaa,eli lähdemme ilmeisesti sieneen koska sinne jäi varmasti satoja kiloja kanttarelleja,ehkä toi aseman 400 litran pääläri riittää,otamme sen mukaan auton takaboksiin ja täytämme sen, Kuressaaresta pitää hakea riittävä määrä pakastinrasioita.
Päivän lajimäärä 70, eli puolet eilisestä.
Päivän lajimäärä 70, eli puolet eilisestä.
Henkilöt: M.Martinson, G.Nordenswan, H.Pietarinen,ym
Lajimäärä: 70
2004 09 06 1
Gusse
vanha
September 5, 2004 15:00
Lämpimät säät jatkuvat, aamulla aivan tyyntä ja täyspilvistä, +15c. Viime yö suosi ilmeisesti höntiäisten lento, sillä en muista että koskaan aikaisemmin olisi seinällä ollut näin paljon surviaissääskiä. myös perhosia oli varsin mukavasti. kun sitten avasi pöntön joutui seulomaan yhden yön surviaissääksi-ennätyksen, ainakin 5litraa. Kun otus on sangen pienikokoinen tarkoittanee tämä että maailmanhistorian suurimmat massamurhaajat: Hitler, Stalin ja Pol Pot jää kirkkaasti häviölle. Perhosiakin löytyi joitain "pölymössön " seasta, mainittakoon asiaan vihkiintyneille Seuraavat Suomesta vaikeammin tavattavat lajit: Lithosia quadra 3 koirasta, Xanthia aurago 4 ja Noctua Janthina 1 koiras. Jälkimmäinen lienee asemanpinna, joskin vaikeasti erotettava sisarlaji N.Janthe, on tavattu täällä 3 kertaa. Höntiäisten vähemmän mielyttävät edustajat, hyttyset ja hirvikärpäset olivat, ikävä sanoa tänään myös runsaasti liikkeellä.
Vaikka lämmin, tyyni sää näytti lintujen kannalta lupaava, aivan ensimmäinen aamuhetki tuotti pettymyksen, pikkulintuja ei muuttanut oikeasti olleenkaan.
Niinpä siirryin meribunkkerille. Sielllä huomasi pian, että tänään onkin räpyläjalkojen päivä. Mustalintuja, anaksia ja gavioita muutti utuisellä, tyynellä säällä hienosti. Spithamin lukemista jäätiin tietysti kauas, 3200 mustalintua ja 1500 anasta tuli joka tapauksessa ynnättyä.
Läänemaan Linnuklubin retkeläiset poistuivat ennen puolta päivää, toivon mukaan uskaltavat vielä näyttäytyä täällä.
Päivällä pilvipeite sitten repesi ja lämpötila kohosi lähelle hellelukemia.
Kun lajeja oli jo aamulla saatu melkoisesti oli pakko kiertää Loode, Montu, ja lopuksi vielä Suurerahu pitkän kaavan mukaan. Loode oli tänään pettymys, kahlaajat oli vähentyneet murto-osaan, ja arvolajeista jäljellä oli oikeastaan enää lapinsirri. Suurerahun komppaus oli tavallista vaativampaa, vesi kun vaan sinnikkäästi pysyy korkeana. Lainasin Matin kahluusaapaat, puristin hampaat yhteen ja lähdin liikkeelle. Saappaiden ansiosta säilyi kuivana, mutta totesin että veden vastus on huomattavasti korkeampi kuin ilman, eteneminen kilometrikaupalla vyötäröä myöten vedessä söi miestä.
Kirjattua tuli kuitenkin ristsorsa, lapintiira, merihanhi ja mustaviklo, jotka muuten olisivat jääneet saamatta. Kun Hoopee samaan aikaan staijasi asemabunkkerilla herpaantumatta, Mati poimi verkosta useita arvolajeja, ja kun hämärissä nähtiin vielä suopöllö, 4! kehrääjää ja kuultiin lehtopöllö, kohosi päivän lajisumma peräti 130 lajiin, tämän syksyn selkeä ennätys.
Aseman ennätyksestä jäi vielä 11 lajia, mutta on se hyvä tulos näillä voimavaroilla ilman yhtään raria. Rengastuksia 97, ja helteestä innustunut kirsikkaperhonen (Nymphalis polychloros) havaittiin iltapäivällä pihasaarnien latvoissa lentämässä.
Vaikka lämmin, tyyni sää näytti lintujen kannalta lupaava, aivan ensimmäinen aamuhetki tuotti pettymyksen, pikkulintuja ei muuttanut oikeasti olleenkaan.
Niinpä siirryin meribunkkerille. Sielllä huomasi pian, että tänään onkin räpyläjalkojen päivä. Mustalintuja, anaksia ja gavioita muutti utuisellä, tyynellä säällä hienosti. Spithamin lukemista jäätiin tietysti kauas, 3200 mustalintua ja 1500 anasta tuli joka tapauksessa ynnättyä.
Läänemaan Linnuklubin retkeläiset poistuivat ennen puolta päivää, toivon mukaan uskaltavat vielä näyttäytyä täällä.
Päivällä pilvipeite sitten repesi ja lämpötila kohosi lähelle hellelukemia.
Kun lajeja oli jo aamulla saatu melkoisesti oli pakko kiertää Loode, Montu, ja lopuksi vielä Suurerahu pitkän kaavan mukaan. Loode oli tänään pettymys, kahlaajat oli vähentyneet murto-osaan, ja arvolajeista jäljellä oli oikeastaan enää lapinsirri. Suurerahun komppaus oli tavallista vaativampaa, vesi kun vaan sinnikkäästi pysyy korkeana. Lainasin Matin kahluusaapaat, puristin hampaat yhteen ja lähdin liikkeelle. Saappaiden ansiosta säilyi kuivana, mutta totesin että veden vastus on huomattavasti korkeampi kuin ilman, eteneminen kilometrikaupalla vyötäröä myöten vedessä söi miestä.
Kirjattua tuli kuitenkin ristsorsa, lapintiira, merihanhi ja mustaviklo, jotka muuten olisivat jääneet saamatta. Kun Hoopee samaan aikaan staijasi asemabunkkerilla herpaantumatta, Mati poimi verkosta useita arvolajeja, ja kun hämärissä nähtiin vielä suopöllö, 4! kehrääjää ja kuultiin lehtopöllö, kohosi päivän lajisumma peräti 130 lajiin, tämän syksyn selkeä ennätys.
Aseman ennätyksestä jäi vielä 11 lajia, mutta on se hyvä tulos näillä voimavaroilla ilman yhtään raria. Rengastuksia 97, ja helteestä innustunut kirsikkaperhonen (Nymphalis polychloros) havaittiin iltapäivällä pihasaarnien latvoissa lentämässä.
Henkilöt: M.Martinson, G.Nordenswan, H.Pietarinen,ym
Lajimäärä: 130
Rengastukset: 97
Gusse
vanha
September 4, 2004 15:00
Aamu valkeni tyynenä ja aurinkoisena, ja suurin odotuksin suuntasin asemabunkkerille. Pian joutui kuitenkin toteamaan että ei vielä eletä massamuuttoaikaa, sillä meno oli sangen rauhallista. Eniten muutti käpylintuja yht 200, peippoja ja kuninkaita havaittiin vain n. 50 kutakin lajia aamun aikana. Mutta muuten oli tosi kaunis ja hieno aamu kahden tunnin ajan, sillä klo 8.45 saapui sumupilvirintama koillisesta, näkyvyys putosi alle 2 km ja alkoi sataa tihkua. Läänemaan linnuklubin edustajat olivat jo sitä ennen siirtyneet komppaamaan. Tyynellä säällä lintuja oli sumusta huolimatta melko mukavasti.
Hoopeen kanssa päätettiin lähteä Looden kahlaaja ja rariparatiisiin. Varsin hyväksi osoittautuikin, kahlaajia oli monipuolisesti, m.m: 3 jänkäsirriäistä, pulmussirri, 18 kuovisirriä , 20 pikkusirriä, lapinsirri, 9 isosirriä, metsäviklo jne. Sieltä jatkettiin Jämajaan, Kaaviin ja Montuun, mutta yksikään muu paikka ei ollut läheskään Looden veroinen. Asemalla oli myös oltu ahkeria, rengastuksia 125 ja päivän lajimäärä kohosi 114, mikä on kuulema tämän syksyn ennätys. Illalla Mati piti linnunsulkien määrityskilpailu, jossa voitto meni Läänemaan edustajalle ja paras suomalainen pääsi vasta jaetulle kolmanelle sijalle. Paremmin pärjäsi silti kuin Suomen olympia osallistujat keskimäärin.
Hoopeen kanssa päätettiin lähteä Looden kahlaaja ja rariparatiisiin. Varsin hyväksi osoittautuikin, kahlaajia oli monipuolisesti, m.m: 3 jänkäsirriäistä, pulmussirri, 18 kuovisirriä , 20 pikkusirriä, lapinsirri, 9 isosirriä, metsäviklo jne. Sieltä jatkettiin Jämajaan, Kaaviin ja Montuun, mutta yksikään muu paikka ei ollut läheskään Looden veroinen. Asemalla oli myös oltu ahkeria, rengastuksia 125 ja päivän lajimäärä kohosi 114, mikä on kuulema tämän syksyn ennätys. Illalla Mati piti linnunsulkien määrityskilpailu, jossa voitto meni Läänemaan edustajalle ja paras suomalainen pääsi vasta jaetulle kolmanelle sijalle. Paremmin pärjäsi silti kuin Suomen olympia osallistujat keskimäärin.
Henkilöt: M.Martinson, G.Nordenswan, H.Pietarinen,ym
Lajimäärä: 114
Rengastukset: 125
2004 09 04 1
2004 09 04 2
2004 09 04 3
Gusse
vanha
September 3, 2004 15:00
Eilen myöhään iltapäivällä asemalle saapui kaksi vanhaa sotaratsua. Suurempia havaintoja ei ehditty tekemään, mutta uusi valorysä viritettiin ja ihailtiin tähtitaivasta ja kuutamoa.
Aamu valkeni sitten synkän sateisena, mutta siihen on tänä kesänä ehtinyt jo tottua. Vähän kuului taivaalta loxian, peipon, rautiaisen ja metsäkirvisen ääniä, mutta nekin vaimeni pian kun sade yltyi. Mieli kuitenkin kirkastui kun seinältä löytyi asemapinnaksi keltavöinen ritariyökkönen (Catocala fulminea). Venäjällä yleinen laji on parina viime vuonna ollut leviämässä kaakkois-suomessa, ja voi olla että on tulossa täälläkin.
Koska muuta ei ollut tehtävissä käytiin Kuresaaressa vaihtamassa rahaa, kun eilen kaikki rahanvaihtopisteet olivat kiinni. Paluumatkalla pistäydyttiin Nasvassa ja Kaavissa rannassa. Nasvassa oli vain runsaasti lokkeja, räyskiä ja riuttatiiroja, Kaavissa aika hyvin lintuja m.m. 2 mustatiiraa, ristisorsaa, liroja ja muita kahlaajia ja paljon anaksia. Asemalle tultiin takaisin n. klo 14 ja todettiin sateen tauonneen. Niinpä päästiin havainnoimaan lintuja täälläkin. Vähän muutti anaksia ja mehiläishaukkoja mutta kaikenkaikkiaan oli hyvin hiljaista. Majakalla oleili 350 keltavästäräkin suurparvi, ja lisäksi sieltä havaittiin kaksi muuttavaa jalohaikaraa, joka olisi ollut meikäläiselle eestinpinna ellen olisi sortunut bongaamaan lajia Häädemeestessä pari viikkoa sitten. Linnut näki myös asemalle vähän aikaisemmin saapuneet Läänemaan Linnuklubin edustajat, 4 miestä ja 3 naista, jotka itse asiassa löysivät linnut ensin.
Ennen saunomista toteutettiin kahden järven kuivattamiset Maanteekylän tieltä ilman vesioikeuden lupaa. Lapion ja rautakangen avulla tyhjeni Ääninen kokonaan, muttaLaatokka jäi vielä lainehtimaan tosin huomattavasti kuihtuneena. Nyt siellä kelpaa taas ajella ja lenkkeillä.
Aamu valkeni sitten synkän sateisena, mutta siihen on tänä kesänä ehtinyt jo tottua. Vähän kuului taivaalta loxian, peipon, rautiaisen ja metsäkirvisen ääniä, mutta nekin vaimeni pian kun sade yltyi. Mieli kuitenkin kirkastui kun seinältä löytyi asemapinnaksi keltavöinen ritariyökkönen (Catocala fulminea). Venäjällä yleinen laji on parina viime vuonna ollut leviämässä kaakkois-suomessa, ja voi olla että on tulossa täälläkin.
Koska muuta ei ollut tehtävissä käytiin Kuresaaressa vaihtamassa rahaa, kun eilen kaikki rahanvaihtopisteet olivat kiinni. Paluumatkalla pistäydyttiin Nasvassa ja Kaavissa rannassa. Nasvassa oli vain runsaasti lokkeja, räyskiä ja riuttatiiroja, Kaavissa aika hyvin lintuja m.m. 2 mustatiiraa, ristisorsaa, liroja ja muita kahlaajia ja paljon anaksia. Asemalle tultiin takaisin n. klo 14 ja todettiin sateen tauonneen. Niinpä päästiin havainnoimaan lintuja täälläkin. Vähän muutti anaksia ja mehiläishaukkoja mutta kaikenkaikkiaan oli hyvin hiljaista. Majakalla oleili 350 keltavästäräkin suurparvi, ja lisäksi sieltä havaittiin kaksi muuttavaa jalohaikaraa, joka olisi ollut meikäläiselle eestinpinna ellen olisi sortunut bongaamaan lajia Häädemeestessä pari viikkoa sitten. Linnut näki myös asemalle vähän aikaisemmin saapuneet Läänemaan Linnuklubin edustajat, 4 miestä ja 3 naista, jotka itse asiassa löysivät linnut ensin.
Ennen saunomista toteutettiin kahden järven kuivattamiset Maanteekylän tieltä ilman vesioikeuden lupaa. Lapion ja rautakangen avulla tyhjeni Ääninen kokonaan, muttaLaatokka jäi vielä lainehtimaan tosin huomattavasti kuihtuneena. Nyt siellä kelpaa taas ajella ja lenkkeillä.
Henkilöt: M.Martinson, G.Nordenswan, H.Pietarinen,ym
Parhaat: egralb
2004 09 03 1
2004 09 03 2
Masa
vanha
September 2, 2004 15:00
Lähtöaamun toimintaa pakkausta ja siivoilua. Ulkona aika tuulinen mutta poutainen aamu. Ensimmäinen pernis pyörähtää pihan päällä, kahdeksan pikkulokkia muutaa ja metsäkirvisiä riittää tällekin päivälle. Mati jää asemalle omaan taloonsa, jonka remontti jatkuu edelleen.
Mukava jakso takana ja noin kolmetuhatta digikuvaa. Aseman havisrutiinit ovat nykyään yhtä juhlaa, niin mainio on Pekka Ikosen uusin versio asemalomakeohjelmasta. Hyvää lintusyksyä kaikille !
Mukava jakso takana ja noin kolmetuhatta digikuvaa. Aseman havisrutiinit ovat nykyään yhtä juhlaa, niin mainio on Pekka Ikosen uusin versio asemalomakeohjelmasta. Hyvää lintusyksyä kaikille !
Henkilöt: M.Martinson, M.Rekilä, I.Teräspuro
2004-09-02 1
2004 09 02 2
Masa
vanha
September 1, 2004 15:00
Tuuli aamulla kovempaa kuin eilen suunta sama etelä. Metsäkirvisiä oli jälleen liikeellä mutta selvästi eilistä rauhallisemmin. Keltavästäräkkejä rynnisti heti aamulla mutta hyvin alkanut muutto tyssäsi. Trivejä laskin 600m ja flavoja 800m. Apuksia seilasi horisontissa epämääräisesti, muutolle kirjasin 400. Pääskyjä ynnättiin 300.
Aamupäivällä alkoi vastatuuleen lipua muutaman perniksen ryhmiä. Tällaisellakin puutteellisella perhehavainnoinnilla, pääosin aseman pihasta laskimme 60 muuttavaa hunajahaukkaa.
Iltapäivällä Loodessa vesi oli alkanut nousta ja kahlaajapaikat supistua. Kahlaajien määrä on pysynyt kuitenkin ennallaan ja paikalla vielä jänkäsirriäiset ja vesipääskykin.
Iltapäivällä siivottiin asemaa huomista lähtöä varten.
Illalla lämmitettiin sauna ja istuttiin viimeistä iltaa grillaten ja syöden hyvin.
Ira oli päivällä lukenut uutta Sörven historia kirjaa ja kyllä täytyy todeta lyhyesti, että rankalla kädellä oli sodat kohdelleet seutua. Aika totaalinen kylien ja ihmisten hävitys on ollut, ja jäljet ovat nykyäänkin nähtävissä. Tästä asemankin ympärillä olleesta Säären kylästä oli tullut lähtökäsky v.1940, silloin oli kylässä ollut montakymmentä taloa.
Aamupäivällä alkoi vastatuuleen lipua muutaman perniksen ryhmiä. Tällaisellakin puutteellisella perhehavainnoinnilla, pääosin aseman pihasta laskimme 60 muuttavaa hunajahaukkaa.
Iltapäivällä Loodessa vesi oli alkanut nousta ja kahlaajapaikat supistua. Kahlaajien määrä on pysynyt kuitenkin ennallaan ja paikalla vielä jänkäsirriäiset ja vesipääskykin.
Iltapäivällä siivottiin asemaa huomista lähtöä varten.
Illalla lämmitettiin sauna ja istuttiin viimeistä iltaa grillaten ja syöden hyvin.
Ira oli päivällä lukenut uutta Sörven historia kirjaa ja kyllä täytyy todeta lyhyesti, että rankalla kädellä oli sodat kohdelleet seutua. Aika totaalinen kylien ja ihmisten hävitys on ollut, ja jäljet ovat nykyäänkin nähtävissä. Tästä asemankin ympärillä olleesta Säären kylästä oli tullut lähtökäsky v.1940, silloin oli kylässä ollut montakymmentä taloa.
Henkilöt: M.Martinson, M.Rekilä, I.Teräspuro
2004-09-01 1
2004-09-01 2
2004-09-01 3
Masa
vanha
August 31, 2004 15:00
Yöllä herättiin kovaan jyminään, kun ukkosrintama saapui mereltä. Hetken aikaa ukkonen takoi oikein kunnolla niemen päällä. Jatkuvat välähdykset, välillä koko asema vavahteli jyrähdysten voimasta ja vettä tuli kuin saavista. Kiia vaan nukku kun me jännitettiin lyökö salama piirivalven mastoon.
Aamulla vielä kosteaa mutta ulosmennessä sade oli lakannut. Tuuli oli eleläkaakosta muutaman metrin sekunnissa. Pian staijipaikalla havaitsi, että tänään menee paremmin lintuja kuin viime päivinä. Metsäkirviset olivat lähteneet liikkeelle. Vanhaa staijaria helpotettiin, kun onneksi tänään oli täysin pilvessä ja näin parvet hyvin löydettävissä. Aamun aikana laskimme 2200 triviä, 900 flavaa, pääskyjä 500, spinareita 500 ja loxioita 100 muutolla. Peltosirkkuja ynnättiin 25, punavarpusia 8 ja käkiä 4.
Iltapäivällä Looden retkellä yllätin särkältä torkkuvan hallin. Otus ei huomannut lähestymistäni vaan lepäili uneliaasti. Olisin varmasti päässyt kosketusetäisyydelle, mutta katsoin parhaaksi hieman kauempaa herättää torkkuvan hylkeen. Ilman sen suurempia säikähdykdiä halli ryömi rauhallisesti takaisin meren aaltoihin.
Illalla retki majakalle, mutta pian oli käännyttävä takaisin kun Latviasta lähestyi tummat pilvet. Ja niin loppumatka juostiin sateessa asemalle.
Aamulla vielä kosteaa mutta ulosmennessä sade oli lakannut. Tuuli oli eleläkaakosta muutaman metrin sekunnissa. Pian staijipaikalla havaitsi, että tänään menee paremmin lintuja kuin viime päivinä. Metsäkirviset olivat lähteneet liikkeelle. Vanhaa staijaria helpotettiin, kun onneksi tänään oli täysin pilvessä ja näin parvet hyvin löydettävissä. Aamun aikana laskimme 2200 triviä, 900 flavaa, pääskyjä 500, spinareita 500 ja loxioita 100 muutolla. Peltosirkkuja ynnättiin 25, punavarpusia 8 ja käkiä 4.
Iltapäivällä Looden retkellä yllätin särkältä torkkuvan hallin. Otus ei huomannut lähestymistäni vaan lepäili uneliaasti. Olisin varmasti päässyt kosketusetäisyydelle, mutta katsoin parhaaksi hieman kauempaa herättää torkkuvan hylkeen. Ilman sen suurempia säikähdykdiä halli ryömi rauhallisesti takaisin meren aaltoihin.
Illalla retki majakalle, mutta pian oli käännyttävä takaisin kun Latviasta lähestyi tummat pilvet. Ja niin loppumatka juostiin sateessa asemalle.
Henkilöt: M.Martinsson, M.Rekilä, I.Teräspuro
2004-08-31 1
2004-08-31 2
2004-08-31 3
2004-08-31 4