Sõrve
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
jjuju
vanha
November 5, 2005 14:00
Päivän ehdoton kohokohta on se kun Viron kärkibongarit etsivät aavikkotaskua. Kolmen Tarton kovan lisäksi, linnun löytäjä Mati, avustaa komppausta. Ilmojen haltia ei helpota hommaa yhtään, vaan kaataa saavilla vettä niskaan. Itse muuten istun autossa ja kiikaroin virolaisten touhuja! Aluksi käydään tavanomaiset paikat läpi, tuloksetta. Sitten uhrataan nuorin, eli Riho, joka joutuu kahlaamaan särkällä. Vettä menee roimasti saappaisiin. Muut viittilöivät ohjeita niemen kärjestä. Lopuksi tilanne on niin toivoton, että itse Margus Ots riisuu kumisaappaansa ja kahlaa särkälle. Tässä vaiheessa minä luovutan, mutta kuulen myöhemmin, ettei lintua löytynyt.
Ykkösmiehistö palaa asemalle vetämään henkeä ja käyn haastattelemassa heitä. Ilmeet ovat vakavia ja pinna on kireällä. Jutustelusta ei oikein tule mitään. Virolaiset suunnittelevat veneretkeä Vesitükimaalle, soutaen. Mielestäni tuuli on liian kova ja vettäkin sataa edelleen. Ensin porukka kuitenkin sulloutuu autoon ja hurauttaa Loodeen. Uku puhuu, että voisi olla sopiva Rissa-keli, mutta tarkoitus on kait vilkaista kääpiökerttupaikkaa.
Loodesta märät miehet palasivat myös tyhjin käsin. Räkättirastaita sen sijaan katajikossa oli ollut kuutisen tuhatta. Aamusta jatkunut sade pitää minut sisällä käytännössä koko päivän ja aikaa riittää paikkojen siivoamiselle. Huomenna on nimittäin kotiinlähtöpäivä. Huolestuneena katselin taas tuota museotouhua, kun nytkin hulinaa riittää aamusta iltaa. On museonhoitajaa, museoavustajaa, avustajan avustajaa, tukijaa, turistia, ihmettelijöitä ym. Kansaa ramppaa nurkissa niin, ettei kuselle tahdo rauhassa päästä. Millaistahan se on ensi kesänä!
Vähän neljän jälkeen Tarton bongarit luovuttavat, aavikkotaskua on etsitty yli kuusi tuntia. Miehet ovat väsyneitä ja märkiä. Paluumatkalle Uku, Margus ja Riho lähtevät hämärän tultua. 800 km bongausreissu ei tällä kertaa tuottanut muuta kuin mieleenpainuvia muistoja. Nimeäkin vuoden tulokkaaksi, nuoren ja sitkeän Riho Marjan. Suomalaisia pinnamiehiä ei yllättäin näissä maisemissa ole nähty pitkiin aikoihin. Näinköhän 300 lajin katkaisu meneekin virolaiselle?
Ykkösmiehistö palaa asemalle vetämään henkeä ja käyn haastattelemassa heitä. Ilmeet ovat vakavia ja pinna on kireällä. Jutustelusta ei oikein tule mitään. Virolaiset suunnittelevat veneretkeä Vesitükimaalle, soutaen. Mielestäni tuuli on liian kova ja vettäkin sataa edelleen. Ensin porukka kuitenkin sulloutuu autoon ja hurauttaa Loodeen. Uku puhuu, että voisi olla sopiva Rissa-keli, mutta tarkoitus on kait vilkaista kääpiökerttupaikkaa.
Loodesta märät miehet palasivat myös tyhjin käsin. Räkättirastaita sen sijaan katajikossa oli ollut kuutisen tuhatta. Aamusta jatkunut sade pitää minut sisällä käytännössä koko päivän ja aikaa riittää paikkojen siivoamiselle. Huomenna on nimittäin kotiinlähtöpäivä. Huolestuneena katselin taas tuota museotouhua, kun nytkin hulinaa riittää aamusta iltaa. On museonhoitajaa, museoavustajaa, avustajan avustajaa, tukijaa, turistia, ihmettelijöitä ym. Kansaa ramppaa nurkissa niin, ettei kuselle tahdo rauhassa päästä. Millaistahan se on ensi kesänä!
Vähän neljän jälkeen Tarton bongarit luovuttavat, aavikkotaskua on etsitty yli kuusi tuntia. Miehet ovat väsyneitä ja märkiä. Paluumatkalle Uku, Margus ja Riho lähtevät hämärän tultua. 800 km bongausreissu ei tällä kertaa tuottanut muuta kuin mieleenpainuvia muistoja. Nimeäkin vuoden tulokkaaksi, nuoren ja sitkeän Riho Marjan. Suomalaisia pinnamiehiä ei yllättäin näissä maisemissa ole nähty pitkiin aikoihin. Näinköhän 300 lajin katkaisu meneekin virolaiselle?
Henkilöt: J.Saari, M.Martinson, U.Paal, M.Ots, R.Marja
Sää: 08:00 +8, SW 10 m/s, 8/8, 4-10 km, vesisadetta
12:00 +10, SW 9 m/s, 8/8, 10-20 km, vesisadetta
2005 11 05 1
2005 11 05 2
2005 11 05 3
jjuju
vanha
November 4, 2005 14:00
Ensimmäistä kertaa tällä retkellä aloitan päivän meribunkkerilta. Ilma on kohtalaisen mukava, valoakin riittää hieman. Muuttoa ei juuri mene, mutta tarkastelen ympäristön linnustoa. Tietysti haen myös aavikkotaskua, mutta paras terä minulta on jo ohi. Parin tunnin jälkeen jätän kärjen ja mietin aavikoiden rarin kohtaloa. Niemellä on koko aamun partioinut useita varpushaukkoja ja saaliiksi saattaa joutua harvinaisemmatkin linnut. Laitan bongareille negatiivista tietoa ja lähden asemalle syömään.
Ilma muuttuu tuhnuisemmaksi. Juuri kun lähden fillarilla kiertelemään lähimaastoja, alkaa tihuttaa vettä. Teen vain nopean lenkin. Pihalla taas katselen hauskoja pyrstötinttejä, joita tänäänkin meni muutamia satoja. Ihmettelen, mistä tämä porukka on kotoisin. Ne tulevat melko sankoin joukoin, paljon normaalia myöhemmin. Normaalisti muutonhuippu on jo syys-lokakuussa. Kaikkein kummallisinta näissä veijareissa on se, että parvet liikkuvat maassa. Ne hakevat ruokaa maasta ja taas jatkavat matkaan lentäen puolen metrin korkeudella. Puissa ne eivät viihdy kuin pelästytettynä. Ovat nämä tintit kotoisin puuttomilta seuduilta?
Mati kävi Kuresaaressa, mutta palasi iltapäivän bussilla. Hän kyseli heti alkuun, onko raria näkynyt. Virolaiset bongarit kyselivät kuumeisesti tilannetta. Kun en ollut lintu nähnyt, lähti Mati itse sitä etsiskelemään kaukaisemmilta särkiltä, jonne ei kuivin jaloin mennä. Sieltähän lintu löytyikin juuri ennen pimeä tuloa. Tarton bongareille siis näytettiin vihreä valoa ja auto starttasi pitkälle matkalle. Sieltä ovat kait tulossa Margus ja Uku, mutta saapunevat tänne Sõrveen kun olen jo unten mailla.
Ilma muuttuu tuhnuisemmaksi. Juuri kun lähden fillarilla kiertelemään lähimaastoja, alkaa tihuttaa vettä. Teen vain nopean lenkin. Pihalla taas katselen hauskoja pyrstötinttejä, joita tänäänkin meni muutamia satoja. Ihmettelen, mistä tämä porukka on kotoisin. Ne tulevat melko sankoin joukoin, paljon normaalia myöhemmin. Normaalisti muutonhuippu on jo syys-lokakuussa. Kaikkein kummallisinta näissä veijareissa on se, että parvet liikkuvat maassa. Ne hakevat ruokaa maasta ja taas jatkavat matkaan lentäen puolen metrin korkeudella. Puissa ne eivät viihdy kuin pelästytettynä. Ovat nämä tintit kotoisin puuttomilta seuduilta?
Mati kävi Kuresaaressa, mutta palasi iltapäivän bussilla. Hän kyseli heti alkuun, onko raria näkynyt. Virolaiset bongarit kyselivät kuumeisesti tilannetta. Kun en ollut lintu nähnyt, lähti Mati itse sitä etsiskelemään kaukaisemmilta särkiltä, jonne ei kuivin jaloin mennä. Sieltähän lintu löytyikin juuri ennen pimeä tuloa. Tarton bongareille siis näytettiin vihreä valoa ja auto starttasi pitkälle matkalle. Sieltä ovat kait tulossa Margus ja Uku, mutta saapunevat tänne Sõrveen kun olen jo unten mailla.
Henkilöt: J.Saari, M.Martinson
Parhaat: Oenanthe deserti
Sää: 08:00 +7, SSW 7 m/s, 6/8, 10-20 km
13:00 +9, S 7 m/s, 8/8, 4-10 km
2005 11 04 1
2005 11 04 2
2005 11 04 3
jjuju
vanha
November 3, 2005 14:00
Nyt oli sitten totaalisen erilainen ilma heti aamusta alkaen. Tylsän harmaa keli ei innostanut kovasti staijaamaan, vaan aloitin päivän etsimällä eilistä aavikkotaskua. Pari kymmentä minuuttia jaksoin kompata niemeä, löytämättä lintua. Yksi varpushaukka kyllä istuskeli majakkatalolla juonikkaannäköisenä! Päätin lähteä Loodeen, ehkä toljottamaan merelle ja komppaamaan. Utuinen ilma sai minut nopeasti kyllästymään kaukoputkessa roikkumiseen ja päätin vielä kerran tarkistaa kääpiökerttumestan. Kun lintu on ollut jo yli viikon kateissa, ei sitä nytkään löytynyt.
Päivällä palasin asemalle syömään ja Mati istui taas tapansa mukaan tietokoneen ääressä. Hän kertoi, että aavikkotasku onkin tänään särkillä ja sinne pääsisi nippa nappa kumisaappaissa. Vesi on nimittäin melko alhaalla. Huomenna iltasella saattavat Viron kärkibongarit tulla yrittämään lintua, mutta ovat siis tositoimissa vasta lauantaina. Tuollainen kesy avomaatasku on vain turhan helppo saalis ketterälle varpushaukalle. Iltapäivällä tein pitkän fillarikomppauksen aseman lähimaastoissa ja iltaa kohden jopa taivas rakoili.
Iltapuhteeksi lämmitin taas saunan ja nyt homma taas pelasi melko hyvin. Kertauksen vuoksi hyviä vinkkejä, miten saunasaunamainen tulos vältetään. Polta lyhyitä puita, pilko ne tarpeeksi pieniksi, tunge puut aivan pesän takareunaan ja otan tuhkat pois ennen lämmityksen alkua. Näitä neuvoja noudattaen päästään parhaaseen tulokseen.
Päivällä palasin asemalle syömään ja Mati istui taas tapansa mukaan tietokoneen ääressä. Hän kertoi, että aavikkotasku onkin tänään särkillä ja sinne pääsisi nippa nappa kumisaappaissa. Vesi on nimittäin melko alhaalla. Huomenna iltasella saattavat Viron kärkibongarit tulla yrittämään lintua, mutta ovat siis tositoimissa vasta lauantaina. Tuollainen kesy avomaatasku on vain turhan helppo saalis ketterälle varpushaukalle. Iltapäivällä tein pitkän fillarikomppauksen aseman lähimaastoissa ja iltaa kohden jopa taivas rakoili.
Iltapuhteeksi lämmitin taas saunan ja nyt homma taas pelasi melko hyvin. Kertauksen vuoksi hyviä vinkkejä, miten saunasaunamainen tulos vältetään. Polta lyhyitä puita, pilko ne tarpeeksi pieniksi, tunge puut aivan pesän takareunaan ja otan tuhkat pois ennen lämmityksen alkua. Näitä neuvoja noudattaen päästään parhaaseen tulokseen.
Henkilöt: J.Saari, M.Martinson
Lajimäärä: 60
Parhaat: Oenanthe deserti
Sää: 09:00 +6, SSW 7 m/s, 8/8, 10-20km
13:00 +9, S 7 m/s, 8/8, 10-20 km
2005 11 03 1
2005 11 03 2
2005 11 03 3
jjuju
vanha
November 2, 2005 14:00
Säätyyppi pysyy sitkeästi samankaltaisena ja upeat aurinkoiset ilmat jatkuvat. Mietin hetken aamun suunnitelmaa, mutta päätän taas lähteä Loodeen. Valinta on hyvä, sillä merellä menee yli viisi sataa ruokkia. Mustalinnuilla on myös kumman kovaa meininkiä, neljän tunnin staijauksella lasken niitä liki 1500. Koluan lopuksi Looden perinteiset paikat toivoa täynnä. Lintuja löytyy hieman, mutta ei ihmeitä. Kaupan kautta matka jatkuu Kätisen maastoon. Erityisen tarkkaan tutkin entisen valokukkulan taskumaastot, mutta toivelista kärkeen jää aavikkotasku edelleen. Seuraavaksi ajan auton kotilahden rantaan ja kaivan kaukoputken esiin. Laskettavia vesilintuja on vähän.
Näen Matin tulevan pölkypyörällä majakalta ja hän kertoo, että niemellä on Oenanthe. Kiinnostun tietysti kovasti ja ajattelen, että nytkö vihdoin tulisi täysosuma. Mati menee fillarilla ja minä autolla perässä. Kuluu pari minuuttia, kun Mati viittilöi kädellä. Lintu on melkein särkän kärjessä ja lähempänä kuin luulenkaan. Vilkaisen taskua nopeaan ja toden totta, rari se on! Täytyy siis kuvata kunnolla, mutta aurinkokin menee sopivasti pilveen. Pahus. Onneksi lintu on kesy, liekö Mati jo väsyttänyt. Hän nimittäin löysi linnun jo runsas kaksi tuntia aikaisemmin! Ehtipä Mati hakea asemalta kamerankin ja jo kuvatakin sitä. Näin linnun muutaman kerran myös lennossa ja nuoreksi <b>aavikkotaskuksi</b> se täytyy määrittää. Aikaisemmin Deserti on nähty Virossa 12.4.85 ja 17.5.86. Rariteettikomitea on ne hyväksynyt, mutta...
Näen Matin tulevan pölkypyörällä majakalta ja hän kertoo, että niemellä on Oenanthe. Kiinnostun tietysti kovasti ja ajattelen, että nytkö vihdoin tulisi täysosuma. Mati menee fillarilla ja minä autolla perässä. Kuluu pari minuuttia, kun Mati viittilöi kädellä. Lintu on melkein särkän kärjessä ja lähempänä kuin luulenkaan. Vilkaisen taskua nopeaan ja toden totta, rari se on! Täytyy siis kuvata kunnolla, mutta aurinkokin menee sopivasti pilveen. Pahus. Onneksi lintu on kesy, liekö Mati jo väsyttänyt. Hän nimittäin löysi linnun jo runsas kaksi tuntia aikaisemmin! Ehtipä Mati hakea asemalta kamerankin ja jo kuvatakin sitä. Näin linnun muutaman kerran myös lennossa ja nuoreksi <b>aavikkotaskuksi</b> se täytyy määrittää. Aikaisemmin Deserti on nähty Virossa 12.4.85 ja 17.5.86. Rariteettikomitea on ne hyväksynyt, mutta...
Henkilöt: J.Saari, M.Martinson
Lajimäärä: 67
Parhaat: Oenanthe deserti
Sää: 08:00 +5, SW 7 m/s, 0/8, >20 km
13:00 +8, SW 7 m/s, 0/8, >20 km
2005 11 02 1
2005 11 02 2
2005 11 02 3
2005 11 02 4
2005 11 02 5
2005 11 02 6
jjuju
vanha
November 1, 2005 14:00
Upean aamun vietän Loodessa, ensin pari tuntia staijaten. Seison tuijottamassa kaukoputkella horisonttia. Ruokkeja menee meren pintaa viistäen tasaiseen tahtiin ja parin tunnin session summa on 400 sikaaria. Tuuli ei ole kova, mutta maininkien kohina on vallitseva ääni. Muuten olisi todella hiljaista. Kerta toisensa jälkeen haron putkella merta, joka kerta toivoen jotain megakivaa. Rarit jäävät jälleen näkemättä, mutta komeita naakkaparvia menee komeassa aamuvalossa. Kuvaajaminäni noituu hitauttani, sillä hyviä tilanteita ei ole hukattavaksi. Kolmannen tunnin käytän istuskellen lahden rannalla, odottaen vesilintuja kuvausetäisyydelle. Vedän jälleen vesiperän.
Toisen puoliskon valoisasta ajasta olen asemalla ja kuvaan lähimaastossa lintuja. Aurinkoinen hieno sää suo kuvaajallekin mahdollisuuksia. Myös hirvikärpäsellä on tilaisuutensa, sillä se yrittää livahtaa paitani. Olen kuitenkin valppaana. Hillitön päänsärky haittaa kuitenkin kuvaamista ja vetäydyn Buranan kera levolle. Loppupäivän pilkon puita ja lämmitän aseman uuneja. Hyvää terapiaan on myös saunalämmitys. Aluksi savussa on vaikea lisätä puita pesään, mutta lopulta tilanne normalisoituu. Mati taistelee muutaman tunnin moottorisahan kanssa, mutta sitkeys siinäkin palkitaan. Saunan jälkeen olo olisi mahtava, mutta tuntuu kuin olisin tulossa kipeäksi.
Toisen puoliskon valoisasta ajasta olen asemalla ja kuvaan lähimaastossa lintuja. Aurinkoinen hieno sää suo kuvaajallekin mahdollisuuksia. Myös hirvikärpäsellä on tilaisuutensa, sillä se yrittää livahtaa paitani. Olen kuitenkin valppaana. Hillitön päänsärky haittaa kuitenkin kuvaamista ja vetäydyn Buranan kera levolle. Loppupäivän pilkon puita ja lämmitän aseman uuneja. Hyvää terapiaan on myös saunalämmitys. Aluksi savussa on vaikea lisätä puita pesään, mutta lopulta tilanne normalisoituu. Mati taistelee muutaman tunnin moottorisahan kanssa, mutta sitkeys siinäkin palkitaan. Saunan jälkeen olo olisi mahtava, mutta tuntuu kuin olisin tulossa kipeäksi.
Henkilöt: J.Saari, M.Martinson
Sää: 08:00 +3, SE 7 m/s, 0/8, >20 km
14:00 +9, SE 6 m/s, 0/8, >20 km
2005 11 01 1
2005 11 01 2
2005 11 01 3
jjuju
vanha
October 31, 2005 14:00
Samankaltainen sää kuin eilenkin, aamulla pilvistä, myöhemmin kirkastui. Tuulee kohtalaisesti eteläisistä, eikä lintuja mene muutolla kovin paljon. Aloitin päivän asemabunkkerilta, mutta pikkulintumeininki ei massamiestä tyydyttänyt. Pienen tauon jälkeen siirryin Looden mereiseen maisemaan. Ruokkeja sentään summasin reilut sata. Komppaan ja haeskelen jotain mielenkiintoista, mutta pakko on luovuttaa. Matka jatkuu leipäkaupan kautta asemalle.
Pohdin tämänhetkisen syystilanteen erityispiirteitä. Hämmästelen lintujen vähyyttä maastossa, vähäisiä viherpeippomääriä ja runsasta pyrstötiaisten muuttoa. On tilanne rarienkin kannalta edelleen varmaan otollinen, mutta tuuria pitäisi olla kosolti! Kuvaajana ei pitäisi valittaa, kun ilmatkin suosivat, mutta puskissa ei yksinkertaisesti ole mitään. Ne vähäisetkin linnut ovat melkein kaikki pihapiirissä. Rennosti voi tietysti ottaa ja pitkän pimeän illan kuuntelenkin Arabic Mix MP3-musaa, kun puhekaverini Gussekin lähti aamubussilla kotiin. Tupa on lämmin ja kivaa on.
Eräs helsinkiläinen eläkeläinen on seurannut aseman pihapiirin koiraelämää ja häntä kiinnostanee tieto siitä, että nurkissa on pyörinyt jo monta päivää vieras uroskoira. Se on tullut tänne merivartioaseman vahtikoira Donnan ihanan tuoksun houkuttelemana. Edellinen kilpakosia pääsi hengestään! Tosin tämän kulmakunnan kingi, suuri Rocky ei ehkä ole enää parhaassa terässä. Ikä painaa suurta, ainakin puolet kilpailijaansa isompaa koiravanhusta. Koirien meno ja melskaaminen jatkuu yötä myöten. Toistaiseksi ei verisiä yhteenottoja ole kuitenkaan nähty, vaan kolmen koiran kopla on selvitellyt ilman pahempia ruhjeita. Tämä kolmas pyörä on kuulemma kotoisin Maantiekylästä.
Pohdin tämänhetkisen syystilanteen erityispiirteitä. Hämmästelen lintujen vähyyttä maastossa, vähäisiä viherpeippomääriä ja runsasta pyrstötiaisten muuttoa. On tilanne rarienkin kannalta edelleen varmaan otollinen, mutta tuuria pitäisi olla kosolti! Kuvaajana ei pitäisi valittaa, kun ilmatkin suosivat, mutta puskissa ei yksinkertaisesti ole mitään. Ne vähäisetkin linnut ovat melkein kaikki pihapiirissä. Rennosti voi tietysti ottaa ja pitkän pimeän illan kuuntelenkin Arabic Mix MP3-musaa, kun puhekaverini Gussekin lähti aamubussilla kotiin. Tupa on lämmin ja kivaa on.
Eräs helsinkiläinen eläkeläinen on seurannut aseman pihapiirin koiraelämää ja häntä kiinnostanee tieto siitä, että nurkissa on pyörinyt jo monta päivää vieras uroskoira. Se on tullut tänne merivartioaseman vahtikoira Donnan ihanan tuoksun houkuttelemana. Edellinen kilpakosia pääsi hengestään! Tosin tämän kulmakunnan kingi, suuri Rocky ei ehkä ole enää parhaassa terässä. Ikä painaa suurta, ainakin puolet kilpailijaansa isompaa koiravanhusta. Koirien meno ja melskaaminen jatkuu yötä myöten. Toistaiseksi ei verisiä yhteenottoja ole kuitenkaan nähty, vaan kolmen koiran kopla on selvitellyt ilman pahempia ruhjeita. Tämä kolmas pyörä on kuulemma kotoisin Maantiekylästä.
Henkilöt: J.Saari, M.Martinson
Lajimäärä: 67
Sää: 08:00 +3, SSE 8 m/s, 8/8, 10-20 km
12:00 +8, SSE 6 m/s, 1/8, >20 km
2005 10 31 1
2005 10 31 2
2005 10 31 4
Gusse
vanha
October 30, 2005 14:00
Upea päivä! Ihmisen pahin vihollinen (tuuli) oli selvästi hellittänyt otteensa eilisestä. Aamulla joitain sumupilviä yritti pimentää maisemaa, mutta pian ne hälvenivät ja loppupäivän aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta. Tuuli oli eteläkaakosta, amulla 7-8m/s, heiketen iltapäiväksi 4-5m/s. Muutto ei ollut erityisen vilkasta, mutta sopivassa vastatuulessa muutti kuitenkin jossain määrin pikkulintuja matalassa. Päivän laji oli pyrstötiainen, joita muuttii harvakseltaan isoissa parvissa. Päivän suurimmassa parvessa matkasi peräti 170 yks meribunkkerin ohi! Muuttosumma kohosi nelinumeroisille lukemille: 1050m. Taitaa olla ensimmäinen 1000.n ylitys sitten hullun vuoden 2000. Urpiaisia, vihervarpusia, järripeippoja ja punatulkkuja muutti pieniä määriä, mistään päätä huimaavasta menosta ei ollut kyse.
Juju staijasi Loodessa, missä merimuutto oli vaatimatonta, eilisistä ruokkimuutosta ei ollut tietoakaan, itse kävin siellä pyörällä puolenpäivän aikoihin. Etsittiin nanaa vuorotellen, mutta tulos jäi yhtä laihaksi kuin edellispäivinä. Maantiekylässä löytyi mustaleppälintu vanhalta vakiopaikaltaan spordihallin katolta ja kaksi lullulaa. Iltapäivällä päätin sitten yrittää juosta pidemmän, Montu-Läbaran lenkin hieman kovempaa kuin 5 päivää sitten, koska sää oli varsin otollinen. Ihan hyvin kulki, vaikeammassa kohdassa, matkan keskivaiheilla auttoi kun kannustajajoukot olivat kerääntyneet maantien varteen: ensin kahvilan omistaja, sitten Heinmaat ja viimeksi vielä pari Läbaran kylän mummoa.
Loppuaika oli häkellyttävä: 48.08. Vanha ennätys yli kolmen vuoden takaa parani 38 sek, ja viime keskiviikon aika yli viidellä minuutilla. Keskinopeudeksi vajaa 12km lenkille tulee vain hieman yli 4min/km. Päinvastoin kuin monet luulee kunto ei ole hankittu pelkästään makaamalla ja kaljaa juomalla, esimerkiksi tänään kilometrejä kertyi polkupyörällä yli 30, maantiejuoksulla 12 ja kottikärryjä työntäen 2. Iltahämärissä hain aseman koneen kottikärryillä pois, minkä jälkeen hoidettiin vielä kolme lajia kurppaa päivän listalle. Vaikka rarit loistivat poissaolollaan päivän lajimäärä oli ihan kelvollinen: 82.
Juju staijasi Loodessa, missä merimuutto oli vaatimatonta, eilisistä ruokkimuutosta ei ollut tietoakaan, itse kävin siellä pyörällä puolenpäivän aikoihin. Etsittiin nanaa vuorotellen, mutta tulos jäi yhtä laihaksi kuin edellispäivinä. Maantiekylässä löytyi mustaleppälintu vanhalta vakiopaikaltaan spordihallin katolta ja kaksi lullulaa. Iltapäivällä päätin sitten yrittää juosta pidemmän, Montu-Läbaran lenkin hieman kovempaa kuin 5 päivää sitten, koska sää oli varsin otollinen. Ihan hyvin kulki, vaikeammassa kohdassa, matkan keskivaiheilla auttoi kun kannustajajoukot olivat kerääntyneet maantien varteen: ensin kahvilan omistaja, sitten Heinmaat ja viimeksi vielä pari Läbaran kylän mummoa.
Loppuaika oli häkellyttävä: 48.08. Vanha ennätys yli kolmen vuoden takaa parani 38 sek, ja viime keskiviikon aika yli viidellä minuutilla. Keskinopeudeksi vajaa 12km lenkille tulee vain hieman yli 4min/km. Päinvastoin kuin monet luulee kunto ei ole hankittu pelkästään makaamalla ja kaljaa juomalla, esimerkiksi tänään kilometrejä kertyi polkupyörällä yli 30, maantiejuoksulla 12 ja kottikärryjä työntäen 2. Iltahämärissä hain aseman koneen kottikärryillä pois, minkä jälkeen hoidettiin vielä kolme lajia kurppaa päivän listalle. Vaikka rarit loistivat poissaolollaan päivän lajimäärä oli ihan kelvollinen: 82.
Henkilöt: G.Nordenswan, J.Saari, M.Martinson
Lajimäärä: 82
Sää: 08:00 +3, SSE 7 m/s, 7/8, 10-20 km
12:00 +6, S 4 m/s, 4/8, >20 km
2005 10 30 1
2005 10 30 2
2005 10 30 3
2005 10 30 4
2005 10 30 5
Gusse
vanha
October 29, 2005 15:00
Aurinkoinen puolituulinen syyspäivä . Juju lähti jo aamuhämärissä Loodeen laskemaan ruokkeja. Tarkoitus oli yhdistää voimia ja laskea uusi ruokkiennätys kahdesta pisteestä, saadaan sekä Itämeren että Riianlahden puolella lentävät ruokit mukaan päivän summaan. Suunnitelma oli hyvä ja Juju hoitikin oman osuuteensa Itämeren puolelta hyvin ja laski yli 600 ruokkia. Mutta homma kaatui kokonaan, kun meikäläinen ei saanut meribunkkerilta, perinteiseltä paikalta ensimmäistäkään ruokkia päivän summaan. Vähän merimetsoja ja tukkakoskeloita sieltä muutti, mutta ilmeisesti en kykene enää näkemään tätä pienempiä lintuja. Paljon muutakaan ei näkynyt, no pyrstötiaisia on aina vaan enemmän, tämän päivän suurimmassa parvessa muutti jo 130yks.
Iltapäivällä lämmitettiin sauna pienin ennakko-odotuksin, mutta järkeä käyttäen. Ensin poistettiin molemmista uuneista kaikki tuhkat ja hakattiin vielä metallikalikalla kaikki karstat ja ruosteet irti. Sitten pilkoin kaksi keltaista laatikkoa mahdollisimman pieniä, ohuita puita jotka palavat mahdollisimman nopeasti. Sitten ryhdyin toimeen, ja a vot! Tuloksena tulikuuma sauna, eikä savua. Taidosta kaikki on kiinnii! Tutkimuksissa tosin todettiin kiukaassa ainakin kaksi isoa reikää, joten joskus se täytyy varmaan silti vaihtaa. Kuvatulla menetelmällä pitäisi saunominen silti onnistua vielä hyvin.
Tänään on ravintolan päättäjäisilta, seuraavan kerran se aukeaa vasta 1.5.2006. Mahdollisimman korkealta taholta olen saanut käskyn edustaa asemaa parhaalla mahdollisella tavalla ja yrittää esittää vakuuttavan karaoke-numeron. Täytyy yrittää hioa karaoke-esiystä matkalla ravintolaan.
Iltapäivällä lämmitettiin sauna pienin ennakko-odotuksin, mutta järkeä käyttäen. Ensin poistettiin molemmista uuneista kaikki tuhkat ja hakattiin vielä metallikalikalla kaikki karstat ja ruosteet irti. Sitten pilkoin kaksi keltaista laatikkoa mahdollisimman pieniä, ohuita puita jotka palavat mahdollisimman nopeasti. Sitten ryhdyin toimeen, ja a vot! Tuloksena tulikuuma sauna, eikä savua. Taidosta kaikki on kiinnii! Tutkimuksissa tosin todettiin kiukaassa ainakin kaksi isoa reikää, joten joskus se täytyy varmaan silti vaihtaa. Kuvatulla menetelmällä pitäisi saunominen silti onnistua vielä hyvin.
Tänään on ravintolan päättäjäisilta, seuraavan kerran se aukeaa vasta 1.5.2006. Mahdollisimman korkealta taholta olen saanut käskyn edustaa asemaa parhaalla mahdollisella tavalla ja yrittää esittää vakuuttavan karaoke-numeron. Täytyy yrittää hioa karaoke-esiystä matkalla ravintolaan.
Henkilöt: G.Nordenswan, J.Saari, M.Martinson
Lajimäärä: 71
Sää: 08:30 +3, S 12 m/s, 0/8, >20 km
12:00 +6, S 10 m/s, 0/8, >20 km
2005 10 29 0
2005 10 29 2
2005 10 29 4
2005 10 29 5
Gusse
vanha
October 28, 2005 15:00
Sääolosuhteiltaan varsin kelvollinen lintupäivä. Juju ja Mati jäivät asemabunkkerille laskemaan punatulkkuja, mutta tämän lajin muutto osoittautui vaatimattomaksi ja pojat joutuivat sen sijaan tyytymään ynnäämään tilhiä ja räksiä, joita liikkuikin melko mukavasti. Itse päätin vielä kerran kokeilla voimiani Suurerahun pitkällä kaavalla. Alku oli lupaavaa, sillä alkutaipaleella jaloista lähti yhteensä 6 jänkäkurppaa ja 3 taivaanvuohta alle sadan metrin matkalta. Loppu oli sitten melko vaisua, länsikärjessä oli toki suurehko anas-parvi, pääosin heinäsorsia. Lisäksi näkyi kymmenkunta tundrakurmitsaa, yksi isokuovi ja 2 ampuhaukkaa. Muuta mieleenpainuvaa en kykene muistamaan.
Leppoisa S-tuuli puhalsi pääosin aurinkoisella säällä. Muuten olisi voinut erehtyä luuleemaan loppukesäksi, mutta auringonpaisteesta huolimatta lämpötila ei jaksanut kivuta kuin +5C paikkeelle. Helpommin kulki nyt kuin kuukausi sitten, sillä vesi on tosi alhaalla ja pääsee oikaisee pitkiä taipaleita ulkokautta eikä tarvitse taistella tietä ruovikon ja ryteikön läpi. Tammunasta, maantieltä pojat sitten poimi minut kyytiin ja lähdettiin Loodeen suorittamaan vielä viimeistä (?) epätoivoista Nana-komppausta ja pientä valtamerilintustajia. Kääpiökerttua ei tietenkään löytynyt, eikä kyllä valtamerilintujakaan. Paras havainto oli näätä joka loikki nana-paikalla vastaan lähietäisyydellä. Juju arveli heti Nanan joutuneen parempiin suihin, mutta epäilen jaksaako näätä kiinnostua moisesta rääpäleestä. Reilun tunnin jälkeen päätettiin luovuttaa ja siirtyä takaisin asemalle.
Koska keli oli oiva, tuulikaan ei ollut noussut lähelle ennustettuja lukemia, vaan pysytteli 5 metrin tietämissä, suoraan etelästä, päätin lähteä vielä Vesitükimaalle veneretkelle. Olisi tietenkin pitänyt arvata, että jos länsikärkeen pääsee helposti kävellen, olosuhteet veneilylle eivät ole optimaaliset. Mutta kun on syntynyt tyhmäksi oppii vasta kantapään kautta. Jo alkutaipaleella tuli kolme äänekästä pohjakosketusta, onneksi sokka vielä kesti. Ainakin Heinmaan laiturille asti keskisyvyys ei ylittänyt 0,3m. On matalat vedet, kurdilaiva näkyi ties kuinka pitkästä aikaa taas! Lopuksi saavuin kuitenkin onnellisesti Vesitykimaalle ja se osoittautuikin päivän ylivoimaiseksi lintupaikaksi. Kahlaajia löytyi vihdoin ja peräti 6 lajia: 8 tundrakurmitsaa, kapustarinta, tylli, 2 suosirriä, 4 isosirriä ja punajalkaviklo. Muualla niitä ei kurppia lukuunottamatta enää juurikaan ole.
Kiuruja oli kolme lajia, mm. 2 tunturikiurua. Tämän lisäksi saarella oli 13 pulmusta ja syksyn ensimmäiset 3 vuorihemppoa. Harmaasorsia 16 linnun parvi, 2000 kalalokkia ja paljon muuta. Kova lintupaikka, ainakin tähän vuodenaikaan! Paluumatkalla sattui sitten neljäs, kohtalokas pohjakosketus , sokka petti vihdoin. Lopputaival tultiin reippaasti, soutaen. Kuulin puhenjohtajallemme käyneen joku aika sitten samoin. Enää hänen ei tarvitse hävetä yhtään, kun kaikkein kokenein merenkävijä osoittautui vielä paljon suuremmaksi Uunoksi. Päivän lajimäärää voitaneen pitää hyvänä.
Leppoisa S-tuuli puhalsi pääosin aurinkoisella säällä. Muuten olisi voinut erehtyä luuleemaan loppukesäksi, mutta auringonpaisteesta huolimatta lämpötila ei jaksanut kivuta kuin +5C paikkeelle. Helpommin kulki nyt kuin kuukausi sitten, sillä vesi on tosi alhaalla ja pääsee oikaisee pitkiä taipaleita ulkokautta eikä tarvitse taistella tietä ruovikon ja ryteikön läpi. Tammunasta, maantieltä pojat sitten poimi minut kyytiin ja lähdettiin Loodeen suorittamaan vielä viimeistä (?) epätoivoista Nana-komppausta ja pientä valtamerilintustajia. Kääpiökerttua ei tietenkään löytynyt, eikä kyllä valtamerilintujakaan. Paras havainto oli näätä joka loikki nana-paikalla vastaan lähietäisyydellä. Juju arveli heti Nanan joutuneen parempiin suihin, mutta epäilen jaksaako näätä kiinnostua moisesta rääpäleestä. Reilun tunnin jälkeen päätettiin luovuttaa ja siirtyä takaisin asemalle.
Koska keli oli oiva, tuulikaan ei ollut noussut lähelle ennustettuja lukemia, vaan pysytteli 5 metrin tietämissä, suoraan etelästä, päätin lähteä vielä Vesitükimaalle veneretkelle. Olisi tietenkin pitänyt arvata, että jos länsikärkeen pääsee helposti kävellen, olosuhteet veneilylle eivät ole optimaaliset. Mutta kun on syntynyt tyhmäksi oppii vasta kantapään kautta. Jo alkutaipaleella tuli kolme äänekästä pohjakosketusta, onneksi sokka vielä kesti. Ainakin Heinmaan laiturille asti keskisyvyys ei ylittänyt 0,3m. On matalat vedet, kurdilaiva näkyi ties kuinka pitkästä aikaa taas! Lopuksi saavuin kuitenkin onnellisesti Vesitykimaalle ja se osoittautuikin päivän ylivoimaiseksi lintupaikaksi. Kahlaajia löytyi vihdoin ja peräti 6 lajia: 8 tundrakurmitsaa, kapustarinta, tylli, 2 suosirriä, 4 isosirriä ja punajalkaviklo. Muualla niitä ei kurppia lukuunottamatta enää juurikaan ole.
Kiuruja oli kolme lajia, mm. 2 tunturikiurua. Tämän lisäksi saarella oli 13 pulmusta ja syksyn ensimmäiset 3 vuorihemppoa. Harmaasorsia 16 linnun parvi, 2000 kalalokkia ja paljon muuta. Kova lintupaikka, ainakin tähän vuodenaikaan! Paluumatkalla sattui sitten neljäs, kohtalokas pohjakosketus , sokka petti vihdoin. Lopputaival tultiin reippaasti, soutaen. Kuulin puhenjohtajallemme käyneen joku aika sitten samoin. Enää hänen ei tarvitse hävetä yhtään, kun kaikkein kokenein merenkävijä osoittautui vielä paljon suuremmaksi Uunoksi. Päivän lajimäärää voitaneen pitää hyvänä.
Henkilöt: M.Martinson, N.Nordenswan, J.Saari
Lajimäärä: 85
Sää: 08:00 +4, S 6 m/s, 3/8, >20 km
12:00 +5, S 8 m/s, 3/8, >20 km
2005 10 28 1
2005 10 28 2
2005 10 28 3
Gusse
vanha
October 27, 2005 15:00
Myrskyt ohi tältä erää, aamu valkeni melko viileänä +2C, puolipilvisenä ja kohtalainen NW-tuuli puhalsi, heikentyen sitten iltapäiväksi. Hoopee lähti jo aamukuudelta kohti Suomea ja tuntematonta kohtaloa, itse nukuin vielä reilut kaksi tuntia, sillä valoisa tulee nykyään vasta 8.30-aikoihin. Aamupalan jälkeen siirryin Stebelin takaiseen metsään tarkoituksena katsoa sienitilanteen. En tiedä oliko vika ajoituksessa, vuodessa vai miehessä, luultavasti kaikissa kolmessa, sillä yhtään sientä ei löytynyt. Sen sijaan löytyi yhteensä 9 lehtokurppaa, on tainnut Suomen pakkaset panna ne liikkeelle.
Metsäkeikan jälkeen menin Loodeen, missä suoritin vielä yhden melko perusteellisen nana-etsinnän hienossa auringonpaisteessa. Tuloksetta - kai sen joutuu pian julistaa virallisesti kadonneeksi. Tämän jälkeen komppasin vielä rantaa Tammunassa kahdessa eri paikassa ennenkuin palasin asemalle. Lintuja on nyt kaiken kaikkiaan melko niukasti, mitään mainittavaa ei löytynyt.
Juju saapui asemalle vähän klo 15 jälkeen, tuoden kuulumisia talvisesta koto-Suomesta. Tämän jälkeen vielä pyörällä Maanteekylän ja Läbaran kautta Montuun ja sieltä meribunkkerille vartin iltatapitukselle. Tällä lenkillä ei auringonpaisteesta ja tyynestä säästä huolimatta löytynyt kahta ampuhaukkaa ja yhtä kangaskiurua kummoisempaa. Mati opasti koululaisryhmää ja täällä pari päivää viihtyneitä nuoria orni-lupauksia.
Vaikka päivän maksimi kohosi vielä +6C alkaa hiljalleen hiipiä loppusyksyn tunnelma. Lintuja taitaa päivä päivältä olla aina vaan niukemmin. Lajeja tänään hyvästä ilmasta ja laajasta lenkistä huolimatta 68, samaa tasoa on ollut maanantaista lähtien, jolloin vielä 84.
Metsäkeikan jälkeen menin Loodeen, missä suoritin vielä yhden melko perusteellisen nana-etsinnän hienossa auringonpaisteessa. Tuloksetta - kai sen joutuu pian julistaa virallisesti kadonneeksi. Tämän jälkeen komppasin vielä rantaa Tammunassa kahdessa eri paikassa ennenkuin palasin asemalle. Lintuja on nyt kaiken kaikkiaan melko niukasti, mitään mainittavaa ei löytynyt.
Juju saapui asemalle vähän klo 15 jälkeen, tuoden kuulumisia talvisesta koto-Suomesta. Tämän jälkeen vielä pyörällä Maanteekylän ja Läbaran kautta Montuun ja sieltä meribunkkerille vartin iltatapitukselle. Tällä lenkillä ei auringonpaisteesta ja tyynestä säästä huolimatta löytynyt kahta ampuhaukkaa ja yhtä kangaskiurua kummoisempaa. Mati opasti koululaisryhmää ja täällä pari päivää viihtyneitä nuoria orni-lupauksia.
Vaikka päivän maksimi kohosi vielä +6C alkaa hiljalleen hiipiä loppusyksyn tunnelma. Lintuja taitaa päivä päivältä olla aina vaan niukemmin. Lajeja tänään hyvästä ilmasta ja laajasta lenkistä huolimatta 68, samaa tasoa on ollut maanantaista lähtien, jolloin vielä 84.
Henkilöt: Liiv Hillar, M.Martinson, G.Nordenswan, J.Saari
Lajimäärä: 68
Rengastukset: 31
Sää: 09:00 +3, NNE 5 m/s, 6/8, >20 km
12:00 +6, NNE 5 m/s, 6/8, >20 km
2005 10 27 1
2005 10 27 2
2005 10 27 3