Sõrve
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
JO
vanha
June 17, 2007 15:00
Heräsin yöllä outoon lorinaan. Aluksi epäilin Gussea tai jjujua, mutta kun ääntä oli kuulunut inhimillisesti katsoen liian pikä aika, päätin tarkistaa asian. Sadevesitynnyrihän se siellä lorotteli. Moista ei ole tapahtunut ainakaan pariin viikkoon.
Jjuju ja Gusse lähtivät aamulla Suomeen. Itse kömmin tihkusateessa kymmenen aikoihin majakalle. Housuni kastuivat litimäräksi märässä ruohikossa. Mitään kummaa ei tuhnussa näkynyt. Kuoviparvi kuitenkin ponnisteli vastatuulessa kohti Latviaa. Majakalla on tänään purjelautailukilpailut. Juttelin muutaman nuoren virolaisen sällin kanssa, letkeää porukkaa. Olivat ihmetelleet hirmuista määrää mustia lintuja jotka kököttävät Vestitukimaalla. Säätila ratkaisi sen etten ainakaan tänään lähde polkemaan kohti Kolkan niemeä.
Sade loppui iltapäivällä mutta vastapainoksi tuuli yltyi. Lajilista näytti niin surkealta että polkaisin Bermudan kolmion (Loode, Laadla, Vääpeli). Looden suoralla ei juuri tarvinnut polkea, mutta Vääpelin läpi piti junnata pienellä vaihteella. Sää selkeni täysin noin klo. 18.00.
Illalla päätin käydä laskemassa haahkoja yms. Kotilahdella oli menossa jonkinmoinen urheilukilpailu. Kyse ei kuitenkaan ollut lainelautailusta, vaan jostain minulle tuntemattomasta lajista. Parinkymmenen metrin narun päässä on jonkinmoinen purje ja narun toisessa päässä on urheilija jonkinmoisella lankunpätkällä. Sitten mennään edes ja takaisin ja tässä tapauksessa kovaa, sillä etelänpuoleinen tuuli puhkui melkoisesti. Sehän oli selvää, että kaikki vesiäiset ja kahlaajat olivat lähteneet tai kuolleet sydänhalvaukseen. Sitten menin baariin ja otin kahvin ja istahdin Riianlahden puoleiselle terassille, joka oli mukavasti tuulensuojassa.
Vahtailin aikani kuluksi haahkojen liikehdintää ja huomasin kolme allia blotalla. Otettuani hörpyn kahvia vilkaisin lintuja kiikarilla koska alleja täällä ei tähän aikaan vuodesta liiemmin ole. Sitten tulivat virtsat housuun. Kolmas alli oli ilmiselvä LUNNI. Linnut olivat vajaan sadan metrin päässä baarin rannasta, kovassa tuulessa mutta myötävalossa (kello oli noin 19.59). Kaikki kolme sukeltelivat vähän väliä. Olin kantanut aseman pattikovan lintujen toivossa ja kerrankin sille oli käyttöä. Hyvissä olosuhteissa lintu varmistui lunniksi. En nyt lähde tässä luettelemaan lunnin tuntomerkkejä, mutta juhlapukuinen lintu se ei ollut. Minulla ei ole mitään käsitystä miltä lunnin pitäisi tähän aikaan vuodestä näyttää ja missä niitä pitäisi olla (paitsi esim. Norjassa jossa olen nähnyt niitä riittävästi). Ei ainakaan täällä! Sitten alkoi tapahtua.
En ollut ottanut reppua mukaani joten kännyäkään ei ollut. Jostakin kumman syystä nappasin pattikovan kainalooni (ei se sieltä olisi mihinkään hävinnyt) ja hölkkäsin asemalle. Mati oli lähtenyt Kurreen ja Donna oli kovasti ilahtunut tulostani ja kiehnäsi tavallistakin enemmän. Asemalla yritin soittaa Matille, mutta numero oli vaihtunut. Sitten soitin jjujulle ja sain sanomani sanotuksi. Päätin lähteä kännykän ja pattikovan kanssa pyörällä takaisin baarin seinustalle. Donna tietenkin oli innoissaan ja juoksi perässä minkä kerkisi. Pikitien mutkaan meni hyvin, mutta sitten iski kaamea vastatuuli ja Donna saavutti minut. Säätalon kohdalla sain Donnan karjumalla lopulta uskomaan etten juuri nyt kaipaa mitään koiratappelua. Kaarroin Riianlahden puolelle noin sata kilometriä tunnissa ja aloin purkaa putkea tarakalta. Jalusta tarttui jo ennestään nukkavierujen retkihousujeni perspaikkoihin ja ne repesivät lopullisesti. Viimein sain asetuttua aloilleni. Lunni oli edelleen paikalla allien seurassa. Otin toisen kahvin ja aloin miettiä saisiko siitä kuvan. Valitettavasti kamerani automaattitarkennin tekee moisesta mahdottoman. Tai sitten en vain osaa käyttää sitä. Kohkasin baarissa siihen malliin että noin kymmenen maallikkoa kävi tuijottelemassa lintua putken läpi. Olen aina ollut sitä mieltä, etten koskaan näe mitään. Maailmankuvani on järkkynyt!
Hakkasin hatikkaan lunnin ja oletin sen olevan punaisella. Mitä vielä! Ei edes mustalla. Niitähän on täällä joka päivä.
Asiasta kolmanteen: Minulla on täällä käyttokelvoton USB kaapeli joka on ilmeisesti vaihtunut luonnonvoimien myllerryksessä. Voisivatko esim. hoopee ja hape tarkistaa pakaaseistaan jos vaikka heilläkin olisi joku vastaava käyttäkelvoton kaapeli. Voisimme meinaan vaihtaa!
Jjuju ja Gusse lähtivät aamulla Suomeen. Itse kömmin tihkusateessa kymmenen aikoihin majakalle. Housuni kastuivat litimäräksi märässä ruohikossa. Mitään kummaa ei tuhnussa näkynyt. Kuoviparvi kuitenkin ponnisteli vastatuulessa kohti Latviaa. Majakalla on tänään purjelautailukilpailut. Juttelin muutaman nuoren virolaisen sällin kanssa, letkeää porukkaa. Olivat ihmetelleet hirmuista määrää mustia lintuja jotka kököttävät Vestitukimaalla. Säätila ratkaisi sen etten ainakaan tänään lähde polkemaan kohti Kolkan niemeä.
Sade loppui iltapäivällä mutta vastapainoksi tuuli yltyi. Lajilista näytti niin surkealta että polkaisin Bermudan kolmion (Loode, Laadla, Vääpeli). Looden suoralla ei juuri tarvinnut polkea, mutta Vääpelin läpi piti junnata pienellä vaihteella. Sää selkeni täysin noin klo. 18.00.
Illalla päätin käydä laskemassa haahkoja yms. Kotilahdella oli menossa jonkinmoinen urheilukilpailu. Kyse ei kuitenkaan ollut lainelautailusta, vaan jostain minulle tuntemattomasta lajista. Parinkymmenen metrin narun päässä on jonkinmoinen purje ja narun toisessa päässä on urheilija jonkinmoisella lankunpätkällä. Sitten mennään edes ja takaisin ja tässä tapauksessa kovaa, sillä etelänpuoleinen tuuli puhkui melkoisesti. Sehän oli selvää, että kaikki vesiäiset ja kahlaajat olivat lähteneet tai kuolleet sydänhalvaukseen. Sitten menin baariin ja otin kahvin ja istahdin Riianlahden puoleiselle terassille, joka oli mukavasti tuulensuojassa.
Vahtailin aikani kuluksi haahkojen liikehdintää ja huomasin kolme allia blotalla. Otettuani hörpyn kahvia vilkaisin lintuja kiikarilla koska alleja täällä ei tähän aikaan vuodesta liiemmin ole. Sitten tulivat virtsat housuun. Kolmas alli oli ilmiselvä LUNNI. Linnut olivat vajaan sadan metrin päässä baarin rannasta, kovassa tuulessa mutta myötävalossa (kello oli noin 19.59). Kaikki kolme sukeltelivat vähän väliä. Olin kantanut aseman pattikovan lintujen toivossa ja kerrankin sille oli käyttöä. Hyvissä olosuhteissa lintu varmistui lunniksi. En nyt lähde tässä luettelemaan lunnin tuntomerkkejä, mutta juhlapukuinen lintu se ei ollut. Minulla ei ole mitään käsitystä miltä lunnin pitäisi tähän aikaan vuodestä näyttää ja missä niitä pitäisi olla (paitsi esim. Norjassa jossa olen nähnyt niitä riittävästi). Ei ainakaan täällä! Sitten alkoi tapahtua.
En ollut ottanut reppua mukaani joten kännyäkään ei ollut. Jostakin kumman syystä nappasin pattikovan kainalooni (ei se sieltä olisi mihinkään hävinnyt) ja hölkkäsin asemalle. Mati oli lähtenyt Kurreen ja Donna oli kovasti ilahtunut tulostani ja kiehnäsi tavallistakin enemmän. Asemalla yritin soittaa Matille, mutta numero oli vaihtunut. Sitten soitin jjujulle ja sain sanomani sanotuksi. Päätin lähteä kännykän ja pattikovan kanssa pyörällä takaisin baarin seinustalle. Donna tietenkin oli innoissaan ja juoksi perässä minkä kerkisi. Pikitien mutkaan meni hyvin, mutta sitten iski kaamea vastatuuli ja Donna saavutti minut. Säätalon kohdalla sain Donnan karjumalla lopulta uskomaan etten juuri nyt kaipaa mitään koiratappelua. Kaarroin Riianlahden puolelle noin sata kilometriä tunnissa ja aloin purkaa putkea tarakalta. Jalusta tarttui jo ennestään nukkavierujen retkihousujeni perspaikkoihin ja ne repesivät lopullisesti. Viimein sain asetuttua aloilleni. Lunni oli edelleen paikalla allien seurassa. Otin toisen kahvin ja aloin miettiä saisiko siitä kuvan. Valitettavasti kamerani automaattitarkennin tekee moisesta mahdottoman. Tai sitten en vain osaa käyttää sitä. Kohkasin baarissa siihen malliin että noin kymmenen maallikkoa kävi tuijottelemassa lintua putken läpi. Olen aina ollut sitä mieltä, etten koskaan näe mitään. Maailmankuvani on järkkynyt!
Hakkasin hatikkaan lunnin ja oletin sen olevan punaisella. Mitä vielä! Ei edes mustalla. Niitähän on täällä joka päivä.
Asiasta kolmanteen: Minulla on täällä käyttokelvoton USB kaapeli joka on ilmeisesti vaihtunut luonnonvoimien myllerryksessä. Voisivatko esim. hoopee ja hape tarkistaa pakaaseistaan jos vaikka heilläkin olisi joku vastaava käyttäkelvoton kaapeli. Voisimme meinaan vaihtaa!
Henkilöt: J.Ojala
Lajimäärä: 80
Parhaat: fraarc, LUNNI
Sää: 9.00, +14, 6 SSW,8/8 (sadetta), 1-2km
12.00, +15, 10SW, 8/8 (tuhnua), 1-2km
18.00, +17, 14 WSW, 0/8, >20km
17-07-2007-1
jjuju ja JO
vanha
June 16, 2007 15:00
Vähän into on jo jengiltä kateissa, mutta Laten kanssa yritettiin vielä revittää aamulla. Toivomuksia ei täytetty. Kohtalainen koillistuuli viilensi ilmaa hurjasti ja näpit meinasivat jäätyä. Gusse kävi taas kalakauppiaalla, mutta nyt muovipussissa pullisteli vain kaksi kiloa nokkakalaa. Vakkalan Jussi kävi hakemassa Gussen aamupäivällä kasvioppaaksi.
Late pakkasi kimpsunsa ja lähti kiertotien kautta kohti Kuivastua. Jukka hyppäsi kyytiin, joten jäin yksin lintuasemalle. Toki naapurissa vipinää riitti. Gusse ja Jukka palaavat ilmeisesti 19:45 bussilla. Tänään turistivirta oli päivällä pitkästä aikaa kohtailainen. Itse lorsin koko päivän pihapiirissä ja kasaili kamppeitani, sillä huomenna lähdemme aamutuimaan Gussen kanssa Suomeen.
jjuju
Late heitti minut Kurren lähelle pusikkoon. Komppasin ensin Loode tammikun huonolla menestyksellä. Olin kuitenkin astua kymmensenttistä ahvenaa nielevän rantakäärmeen päälle. Sitten olikin ohjelmassa retken varsinainen pääkohde eli Linnulahden arvoituksen selvittäminen. Linnulahtihan on ilmeisesti erinomainen lintuvesi, sinne ei vain näe mistään. Kävelin suoraan rutakon läpi Linnulahden rantaan ja löntystelin lähes koko Kuressaaren puoleisen rannan. Siis sen missä kukaan ei koskaan käy. Rämeen ja kaislikon välissä on muutaman kymmenen metrin levyinen katajaketo, joka on varsin helppokulkuista. Joidenkin kivien päältä näkee pieniä sektoreita lahdesta. Yritin etsiä puuta johon kiivetä, mutta sellaista ei löytynyt. Kulorastas lauloi rämeellä ja lahdella lepatteli epämääräinen joukko pikkulokkeja. Lintutorni olisi paikallaan. Ehkäpä siellä tien vieressä, jotta sinne joku autoilija viitsisi kiivetä.
JO
Late pakkasi kimpsunsa ja lähti kiertotien kautta kohti Kuivastua. Jukka hyppäsi kyytiin, joten jäin yksin lintuasemalle. Toki naapurissa vipinää riitti. Gusse ja Jukka palaavat ilmeisesti 19:45 bussilla. Tänään turistivirta oli päivällä pitkästä aikaa kohtailainen. Itse lorsin koko päivän pihapiirissä ja kasaili kamppeitani, sillä huomenna lähdemme aamutuimaan Gussen kanssa Suomeen.
jjuju
Late heitti minut Kurren lähelle pusikkoon. Komppasin ensin Loode tammikun huonolla menestyksellä. Olin kuitenkin astua kymmensenttistä ahvenaa nielevän rantakäärmeen päälle. Sitten olikin ohjelmassa retken varsinainen pääkohde eli Linnulahden arvoituksen selvittäminen. Linnulahtihan on ilmeisesti erinomainen lintuvesi, sinne ei vain näe mistään. Kävelin suoraan rutakon läpi Linnulahden rantaan ja löntystelin lähes koko Kuressaaren puoleisen rannan. Siis sen missä kukaan ei koskaan käy. Rämeen ja kaislikon välissä on muutaman kymmenen metrin levyinen katajaketo, joka on varsin helppokulkuista. Joidenkin kivien päältä näkee pieniä sektoreita lahdesta. Yritin etsiä puuta johon kiivetä, mutta sellaista ei löytynyt. Kulorastas lauloi rämeellä ja lahdella lepatteli epämääräinen joukko pikkulokkeja. Lintutorni olisi paikallaan. Ehkäpä siellä tien vieressä, jotta sinne joku autoilija viitsisi kiivetä.
JO
Henkilöt: J.Saari, L.Mäenpää, J.Ojala, G.Nordenswan
Lajimäärä: 70
Sää: 05:30 +11, NE 7 m/s, 7/8, >20 km
17.00 +19, E 10 m/s, 3/8, >20 km
2007 06 16 1
2007 06 16 2
Late ja Gusse
vanha
June 15, 2007 15:00
Yöllä ja aamulla oli aika kovaa tuulta. Gussekin valitteli että yöllä oli aseman sisälläkin tuullut niin että seinällä oleva Viron kartta melkein putosi seinältä. Aamu oli ikävän pilvinen ja Juju oli ainoa joka jaksoi kammeta säälliseen aikaan eli neljän jälkeen ulos. Me muut jatkoimme unia vähintään kuuteen. Sää on viilentynyt huomattavasti edellisiin päiviin verrattuna. Rannalla melkein tarvitsi hanskat kun tuuli ja taivas oli pilvessä.
Linnuista ei ole paljon kerrottavaa. Juju näki aamulla Loodessa etelänkiislan ja tietty kaikenmoista muutakin oli. Tätä kirjoittaessa on lajimäärä 95, mutta kun asemalomaketta täytetään pitkin iltaa puoleenyöhön saakka niin jokunen laji saattaa tulla lisää. Haahkalukuakaan ei vielä lomakkeelle viety, kun Gusse lähti vasta puoli yhdeksältä niitä tuulen tyynnyttyä laskemaan.
Lokeista voisimme nyt todeta sen verran että kun kerran noi kaikenlaiset isommat lokit ovat niin äärettömän rasittavia otuksia, niin ainakin Juju ja minä vaan nyt kylmästi ruksaamme kakinakin pinnaksi. Eipähän tarvitse sitten edes pieraista harmaalokkiryhmää kohti. Ollaan me sellainen kuitenkin nähty. Mikakelliksen voi sitten joku meille joskus näyttää. Looden riutalla oli sitten kaikenlaisten harmaalokkien lisäksi erinäköisiä selkälokkeja, joista joku oli aika omituisen näköinen.
Late
--------------
Gusse kirjoittaa tähän kukkaisista (Sörven miehittäjät)
Kiitos luottamuksesta! (Gusse)
Viime yö oli myrskyinen, tuuli oli ajoittain niin kovaa, että mm. aseman seinäkartta putosi yön aikana seinältä päälleni. Silti jatkoin urhoollisesti yöunta vakio klo 8:aan asti. poikkeuksellisesti Late ja Jukka päättivät olla uhmaaamatta sään jumalia ja jäivät myös nukkumaan. Juju pysyi tavoilleen uskollisena ja lähti heti aamu klo 4 Loodeen harjoittamaan kärsimysornitologiaa.
Kesä oli sitten kadonnut, vielä klo 9 oli alle 12C, taivas täysin pilvessä ja kylmä viima puhalsi inhottavasti. Pian tuuli kuitenkin hellitti ja jossain vaiheessa tuli aurinko. Aamupannukakun jälkeen (ravintolassa) suoritettiin jo ennen puoltapäivää aamuvakio, paras havainto taisi olla paikallinen karikukko. Jujukin saapui elävänä takaisin, onneksi sillä on matkassa talvivaatteet toisin kuin minulla, mutta enhän minä ole tänne kärsimään tullut.
Iltapäivällä sitten aseman ohi ajoivat Jussi Vakkala veljensä kanssa ja toimin heille kämmekkäoppaana, missä auttoivat viime päivien pohjustustyö huomattavasti. Kämmeköitä havaittiin parissa tunnissa 18 lajia. Kuivuus on vähentänyt tänä vuonna kukintaa monessa paikassa, mutta lajimäärä on silti vakio. Asemalla +lisäalueella on kautta aikojen havaittu 22 lajia, tällä reissulla 20.
Vuosi on hyvin aikainen sillä jo nyt kukkivat esim. Pyramiidikämmekkä, Kirkiruoho, Suoneidonvaippa, ja Mesikämmekkä, kaikki noin 2 viikkoa etuajassa. Aikaisista lajeista voi vielä kovalla työllä varjoisissa kohdissa löytää jonkun kukkivan Soikkokämmekän (Orchis militaris), Pesäjuuren (Neottia nidus-avis), Herttakaksikon (Listera cordata) soistuvasta kuusikosta ja Verikämmekän kalkkisuolta. Kiintoisista lajeista Leveälehtikämmekkä (Dactylorhiza baltica), Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata), Kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja Kiiltovalkku (Liparis loeseelii) ovat juuri nyt parhaassa kukassa.
Kiiltovalkku näyttää kadonneen ainoalta tunnetulta paikaltaan Loodesta, missä vielä viime vuonna löytyi muutama yksilö. Onneksi Montusta löytyi toissa päivänä uusi esintymä missä on tänä vuonna yli 200 yks. Ainoat alueen lajeista jotka eivät vielä kuki ovat tumma- ja lehtoneidonvaipat, mutta nekin ovat jo nousseet melko korkeiksi maasta.
Perhosia on melko huonosti, en tiedä vaikuttaako tuulet, viime vuoden kuivuus vai jokin muu. Alkukesän lajit ovat jo täysin ohi, sitävastoin lentää jo nokkosperhosen, lanttuperhosen ja kaaliperhosen kesäpolvia, tummahäränsilmää, hietaheinäperhosta, tesmaperhosta ja kirjopapurikkoa yleisesti. Yleisin tai näkyvin laji on pihlajaperhonen (Aporia crataegi). Kuluneita kevätpolven ohdakeperhosia ja amiraaleja näkee vielä yleisesti. Yleisilme on vaisuhko.
Ilta palkitsi vihdoin, sää oli vallan upea ja peilityyneltä Riian lahdella laskettiin m.m. 32000 paikallista haahkaa ja 6000 telkkää. Muutolla 1000 mustalintua, 300 tukkasotkaa. Juju menetti arvokkaimman ässänsä kun etelänkiisla ohitti meribunkkerin iltalennossa.
Viime aikoina on kuulunut huolta VLS.n tulevaisuudesta. Viimeaikoina aamupäivän havainnointi tuntuu yhä useimmin sirtyneen sääkojun läheisyyteen. En tiedä onko syynä rarit vai uusi Säätyttö (ks. kuva 7.6.2007). Ulkonäköä riittää. En myöskään tiedä onko tämä väliaikaista vai onko Heinmaan rouva päästetty eläkkeelle pysyvästi. Kun Eestin Meteorologian Laitos pystyy näin uudistmaan niin miksi ei VLS ?.
Linnuista ei ole paljon kerrottavaa. Juju näki aamulla Loodessa etelänkiislan ja tietty kaikenmoista muutakin oli. Tätä kirjoittaessa on lajimäärä 95, mutta kun asemalomaketta täytetään pitkin iltaa puoleenyöhön saakka niin jokunen laji saattaa tulla lisää. Haahkalukuakaan ei vielä lomakkeelle viety, kun Gusse lähti vasta puoli yhdeksältä niitä tuulen tyynnyttyä laskemaan.
Lokeista voisimme nyt todeta sen verran että kun kerran noi kaikenlaiset isommat lokit ovat niin äärettömän rasittavia otuksia, niin ainakin Juju ja minä vaan nyt kylmästi ruksaamme kakinakin pinnaksi. Eipähän tarvitse sitten edes pieraista harmaalokkiryhmää kohti. Ollaan me sellainen kuitenkin nähty. Mikakelliksen voi sitten joku meille joskus näyttää. Looden riutalla oli sitten kaikenlaisten harmaalokkien lisäksi erinäköisiä selkälokkeja, joista joku oli aika omituisen näköinen.
Late
--------------
Gusse kirjoittaa tähän kukkaisista (Sörven miehittäjät)
Kiitos luottamuksesta! (Gusse)
Viime yö oli myrskyinen, tuuli oli ajoittain niin kovaa, että mm. aseman seinäkartta putosi yön aikana seinältä päälleni. Silti jatkoin urhoollisesti yöunta vakio klo 8:aan asti. poikkeuksellisesti Late ja Jukka päättivät olla uhmaaamatta sään jumalia ja jäivät myös nukkumaan. Juju pysyi tavoilleen uskollisena ja lähti heti aamu klo 4 Loodeen harjoittamaan kärsimysornitologiaa.
Kesä oli sitten kadonnut, vielä klo 9 oli alle 12C, taivas täysin pilvessä ja kylmä viima puhalsi inhottavasti. Pian tuuli kuitenkin hellitti ja jossain vaiheessa tuli aurinko. Aamupannukakun jälkeen (ravintolassa) suoritettiin jo ennen puoltapäivää aamuvakio, paras havainto taisi olla paikallinen karikukko. Jujukin saapui elävänä takaisin, onneksi sillä on matkassa talvivaatteet toisin kuin minulla, mutta enhän minä ole tänne kärsimään tullut.
Iltapäivällä sitten aseman ohi ajoivat Jussi Vakkala veljensä kanssa ja toimin heille kämmekkäoppaana, missä auttoivat viime päivien pohjustustyö huomattavasti. Kämmeköitä havaittiin parissa tunnissa 18 lajia. Kuivuus on vähentänyt tänä vuonna kukintaa monessa paikassa, mutta lajimäärä on silti vakio. Asemalla +lisäalueella on kautta aikojen havaittu 22 lajia, tällä reissulla 20.
Vuosi on hyvin aikainen sillä jo nyt kukkivat esim. Pyramiidikämmekkä, Kirkiruoho, Suoneidonvaippa, ja Mesikämmekkä, kaikki noin 2 viikkoa etuajassa. Aikaisista lajeista voi vielä kovalla työllä varjoisissa kohdissa löytää jonkun kukkivan Soikkokämmekän (Orchis militaris), Pesäjuuren (Neottia nidus-avis), Herttakaksikon (Listera cordata) soistuvasta kuusikosta ja Verikämmekän kalkkisuolta. Kiintoisista lajeista Leveälehtikämmekkä (Dactylorhiza baltica), Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata), Kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja Kiiltovalkku (Liparis loeseelii) ovat juuri nyt parhaassa kukassa.
Kiiltovalkku näyttää kadonneen ainoalta tunnetulta paikaltaan Loodesta, missä vielä viime vuonna löytyi muutama yksilö. Onneksi Montusta löytyi toissa päivänä uusi esintymä missä on tänä vuonna yli 200 yks. Ainoat alueen lajeista jotka eivät vielä kuki ovat tumma- ja lehtoneidonvaipat, mutta nekin ovat jo nousseet melko korkeiksi maasta.
Perhosia on melko huonosti, en tiedä vaikuttaako tuulet, viime vuoden kuivuus vai jokin muu. Alkukesän lajit ovat jo täysin ohi, sitävastoin lentää jo nokkosperhosen, lanttuperhosen ja kaaliperhosen kesäpolvia, tummahäränsilmää, hietaheinäperhosta, tesmaperhosta ja kirjopapurikkoa yleisesti. Yleisin tai näkyvin laji on pihlajaperhonen (Aporia crataegi). Kuluneita kevätpolven ohdakeperhosia ja amiraaleja näkee vielä yleisesti. Yleisilme on vaisuhko.
Ilta palkitsi vihdoin, sää oli vallan upea ja peilityyneltä Riian lahdella laskettiin m.m. 32000 paikallista haahkaa ja 6000 telkkää. Muutolla 1000 mustalintua, 300 tukkasotkaa. Juju menetti arvokkaimman ässänsä kun etelänkiisla ohitti meribunkkerin iltalennossa.
Viime aikoina on kuulunut huolta VLS.n tulevaisuudesta. Viimeaikoina aamupäivän havainnointi tuntuu yhä useimmin sirtyneen sääkojun läheisyyteen. En tiedä onko syynä rarit vai uusi Säätyttö (ks. kuva 7.6.2007). Ulkonäköä riittää. En myöskään tiedä onko tämä väliaikaista vai onko Heinmaan rouva päästetty eläkkeelle pysyvästi. Kun Eestin Meteorologian Laitos pystyy näin uudistmaan niin miksi ei VLS ?.
Henkilöt: Juha Saari, Lauri Mäenpää, Gustaf Nordenswan, Jukka Ojala
Lajimäärä: 99
Sää: 6.00: +11, 13m/s W, 7/8, >20km
14.00: +18, 9m/s SE, 6/8, >20km
Kukka 080
Lararg 081
2007 06 15 1
Lokkeja 083
Larus 082
jjuju
vanha
June 14, 2007 15:00
Aamutoimet sujuvat sekavasti, minä lähden Loodeen, Late komppaa ja Jukka tukee toimintaa. Gusse jää lepäämään. Kohtalainen lounaistuuli hyydyttää mustalintujenkin menon, mutta yksinäinen kiisla ilahduttaa meristaijaria. Muuten havikset jäävät tavanomaisiksi. Gusse pääse jalkeille ja käy hakemassa Heinmaalta 6.8 kg kalaa (nokkakalaa ja lestejä). Vastentahtoisesti hän maksaa koko hoidosta 50 kronikkaa. Illalla kala savuaa, mutta toivotaan saunan toimivan paremmin.
Täällä nukutaan, kun huvittaa, mutta Haapsalun komissio valvoo 24h. Smack! Tarkkana täytyy olla, mitään nettiin tai eetteriin lähtee. Kukkovaaran staijarikin varmaa nauraa näille salaseuroille niin, että Laatokan kalastajat pelästyvät. Stop.
Täällä nukutaan, kun huvittaa, mutta Haapsalun komissio valvoo 24h. Smack! Tarkkana täytyy olla, mitään nettiin tai eetteriin lähtee. Kukkovaaran staijarikin varmaa nauraa näille salaseuroille niin, että Laatokan kalastajat pelästyvät. Stop.
Henkilöt: J.Saari, L.Mäenpää, J.Ojala, G.Nordenswan
Sää: 05:00 +14, SW 7 m/s, 4/8, 10-20 km
12:00 +20, SW 10 m/s, 4/8, 10-20 km
2007 06 14 1
2007 06 14 2
2007 06 14 3
Late
vanha
June 13, 2007 15:00
Oli hieman levoton viime yö. Mentiin Gussea lukuunottamatta aika aikaisin nukkumaan ja heräsin jo 22.30 luullen että on aamu. No unta kaaliin lisää, oli vain aika kuuma. Puolenyön aikaan heräsin uudelleen, nyt Gussen papatukseen. Vähän aikaa kuunneltuani selvisi että mies puhuu oudosti laulavasta kerttusesta ruovikossa. Papatus oli melko kovaa ja kun muita ääniä ei kuulunut päätteli G:n puhuvan puhelimessa. Ylös kammettuani selvisi että Juju olikin puhekumppanina ja päätimme lähteä kuuntelemaan laulajaa. Lõpsikun tienhaarassa lauloikin lintu, josta oli hieman vaikea päättää lajia. Oli kuitenkin niin pimeää ettei oikeastaan muuta ollut tehtävissä kuin odottaa valkenemista, siispä jälleen takaisin nukkumaan.
Neljän maissa oli sitten jo valoa ja painelimme uudelleen pelipaikalle. Laulaja osoittautui lähes samantien viitakerttuseksi. Ohessa on vielä kuva todisteena.
Muuten sitten vietimme aamua jonkin aikaa baarin seinustalla. Sekin lysti loppui aika lyhyeen kun ennen kuutta mereltä vyöryi tiukka sumurintama. Sumu tietty päivän mittaan hälveni ja lopun päivää paistoikin aurinko jälleen lähes pilvettömältä taivaalta.
Illalla baarissa silakat a'la Arvi ja Makkosen suurperhe suoraan Sipoon susirokista kylässä.
Niin ja se sepelsieppo oli näkyvissä Kuressaaren puistossa Jukan retkellä.
Neljän maissa oli sitten jo valoa ja painelimme uudelleen pelipaikalle. Laulaja osoittautui lähes samantien viitakerttuseksi. Ohessa on vielä kuva todisteena.
Muuten sitten vietimme aamua jonkin aikaa baarin seinustalla. Sekin lysti loppui aika lyhyeen kun ennen kuutta mereltä vyöryi tiukka sumurintama. Sumu tietty päivän mittaan hälveni ja lopun päivää paistoikin aurinko jälleen lähes pilvettömältä taivaalta.
Illalla baarissa silakat a'la Arvi ja Makkosen suurperhe suoraan Sipoon susirokista kylässä.
Niin ja se sepelsieppo oli näkyvissä Kuressaaren puistossa Jukan retkellä.
Henkilöt: J.Saari, L.Mäenpää, J.Ojala, G.Nordenswan, M.Martinson
Lajimäärä: 105
Sää: 06:00 +14, SW 7 m/s, 4/6, > 20 km
08:00 +15, Sw 7 m/s, 8/8, 2-4 km
13:00 +22, SW 8 m/s, 3/8, > 20 km
2007 06 13 1
2007 06 13 2
2007 06 13 3
2007 06 13 4
Korento 078
Acrdum 079
JO
vanha
June 12, 2007 15:00
Aamu alkoi hieman viiden jälkeen aamutoimilla. Pitkästä aikaa tuuli etelän puolelta navakasti ja baarin seinälle oli käyttöä. Ei kuitenkaan satanut ja oli lämmintä. Lintujahan ei juuri näkynyt mutta muuten oli varsin viihtyisää.
Pienten keskipäivätirsojen jälkeen retkeily jatkui. Gusse ajeli pyörällä ympäri lisäalueita ja Late käväisi Loodessa. Itse kävin pannukakulla baarissa ja staijailin Riianlahdelle.
Illalla hikisille ja hyttysten ja puutiaisten syömille äijille maittoi sauna. Käväisin baarissa uudella pannukakulla ja yllärinä muutti 10 sepelhanhea pohjoiseen. Lienevät kesän viimeiset.
Pienten keskipäivätirsojen jälkeen retkeily jatkui. Gusse ajeli pyörällä ympäri lisäalueita ja Late käväisi Loodessa. Itse kävin pannukakulla baarissa ja staijailin Riianlahdelle.
Illalla hikisille ja hyttysten ja puutiaisten syömille äijille maittoi sauna. Käväisin baarissa uudella pannukakulla ja yllärinä muutti 10 sepelhanhea pohjoiseen. Lienevät kesän viimeiset.
Henkilöt: Gustaf Nordenswan, Juha Saari, Jukka Ojala, Lauri Mäenpää, Mati Martinson
Lajimäärä: 102
Sää: 6.00: +14, 10m/s SW, 3/8, >20km
14.00: +24, 12m/s SW, 1/8, >20km
Staijarit 071
Corrax 074
Koppiainen 072
Hirrus 073
2007 06 12 4
Gusse
vanha
June 11, 2007 15:00
Päivä alkoi omalta osaltani jo puolelta päivin, Jujulla tuli samoihin aikoihin 8-tuntinen työpäivä täyteen.. Puolituulinen, selkeä ilma, hieman viilennyt eilisen helteistä. Metsäkäynti Montun lähellä tuotti jokunen laji, kuten metsäkirvinen, rautiainen, kuusitiainen, idänuunilintu ja leppälintu. Perhos- ja sammaltutkijat lähtivät ennen puolta päivää kotiinpäin onnistuneelta keikalta.
Taas kerran hurjan aikainen vuosi; kasvillisuus ja perhoset parisen viikkoa etuajassa. Pihlajaperhonen (Aporia crataegi) on jo nyt parhaassa lennossa ja ensimmäiset kirjopapurikot, kirjoverkkoperhoset ja isot hopeatäplät on jo nähty. Loppukevään- alkukesän perhoset tuntuvat olevan kokonaan ohi. Kasvillisuus elää myöskin keskikesää; sireenit ovat ohikukkineet, samoin kämmeköissä soikko- ja miehenkämmekkä, paitsi jossain varjoisissa kohdissa. Punakämmekät, kalkkimaarian- ja leveälehtikämmekät ovat nyt parhaassa kukassa, samoin kimalaisorhot. Muutama huippuaikainen Kirkiruoho, valkolehdokki ja suoneidonvaippa alkavat kukkia, muut neidonvaipat ja pyramiidikämmekkää ei sentään vielä näy. Tammunan seudun edelleen märittämätön punakämmekkälaji ( ulkonäöltään lähimpänä Dactylorhiza praetermissaa) tuntuu levinneen pitkin maantietä laajalle alueelle, mutta yhtään suurempaa keskittymää ei ole löytynyt tänä vuonna.
Perinteinen yölaulajaretki tuotti yölaulajien lisäksi taas nisäkkäitä: kettu 1+ 3 poikasta, hirvi 1, supikoira 1, metsäkauris 1 ja 1 tosi pieni bambi. Runsaimpina olivat villisiat, yht. 8/ 3 yksikköä, joista ensimmäiset 2 todella suurta yksilöä käyttäytyi hieman uhkaavasti, tulivat ähkien kohti ja näyttivät kulmahampaitaan. Ehkä halusivat protestoida lajitoveriensa kohtelua, metsästäjiä kun tuntuu liikkuvan joka ilta ja laukauksiakin kuuluu muutama illassa. Lopulta metsän eläimet kuitenkin päättivät kunnioittaa luomakunnan kruunua ja väistivät metsään piloon. Yölaulajia kuului 2 lehtopöllöä, 3 ruisrääkkää, 5 lehtokurppaa, 3 pensassirkkalintua, 10 satakieltä, 1 viita ja 1 luhtakerttunen + normaalit rastaat ja punarinnat.
Taas kerran hurjan aikainen vuosi; kasvillisuus ja perhoset parisen viikkoa etuajassa. Pihlajaperhonen (Aporia crataegi) on jo nyt parhaassa lennossa ja ensimmäiset kirjopapurikot, kirjoverkkoperhoset ja isot hopeatäplät on jo nähty. Loppukevään- alkukesän perhoset tuntuvat olevan kokonaan ohi. Kasvillisuus elää myöskin keskikesää; sireenit ovat ohikukkineet, samoin kämmeköissä soikko- ja miehenkämmekkä, paitsi jossain varjoisissa kohdissa. Punakämmekät, kalkkimaarian- ja leveälehtikämmekät ovat nyt parhaassa kukassa, samoin kimalaisorhot. Muutama huippuaikainen Kirkiruoho, valkolehdokki ja suoneidonvaippa alkavat kukkia, muut neidonvaipat ja pyramiidikämmekkää ei sentään vielä näy. Tammunan seudun edelleen märittämätön punakämmekkälaji ( ulkonäöltään lähimpänä Dactylorhiza praetermissaa) tuntuu levinneen pitkin maantietä laajalle alueelle, mutta yhtään suurempaa keskittymää ei ole löytynyt tänä vuonna.
Perinteinen yölaulajaretki tuotti yölaulajien lisäksi taas nisäkkäitä: kettu 1+ 3 poikasta, hirvi 1, supikoira 1, metsäkauris 1 ja 1 tosi pieni bambi. Runsaimpina olivat villisiat, yht. 8/ 3 yksikköä, joista ensimmäiset 2 todella suurta yksilöä käyttäytyi hieman uhkaavasti, tulivat ähkien kohti ja näyttivät kulmahampaitaan. Ehkä halusivat protestoida lajitoveriensa kohtelua, metsästäjiä kun tuntuu liikkuvan joka ilta ja laukauksiakin kuuluu muutama illassa. Lopulta metsän eläimet kuitenkin päättivät kunnioittaa luomakunnan kruunua ja väistivät metsään piloon. Yölaulajia kuului 2 lehtopöllöä, 3 ruisrääkkää, 5 lehtokurppaa, 3 pensassirkkalintua, 10 satakieltä, 1 viita ja 1 luhtakerttunen + normaalit rastaat ja punarinnat.
Henkilöt: J.Saari, J.Ojala, G.Nordenswan
Lajimäärä: 111
Sää: 06:00 +12, NNW 5 m/s, 7/8, >20 km
11:00 +18, N 6 m/s, 2/8, >20 km
14:00 +21, N 7 m/s, 0/8, >20 km
2007 06 11 1
2007 06 11 2
2007 06 11 3
2007 06 11 4
JO ja jjuju
vanha
June 10, 2007 15:00
Yleisen mielenkiinnon takia julkaistaan ohessa otteita kirjasta Matkaopas persaukisille orneille, luvusta päiväretki Ventspilsiin:
Polkupyörä kannattaa jättää Möntun sataman lähelle pusikkoon. Liput voi ostaa krooneilla tai kortilla satamasta. Menopaluu jalkamiehelle 530 ekr,18.6.lähtien 610 ekr. Scania lautta on oikein mukava kippo jossa on baari ja bistro. Molemmissa voi ruokailla selvästi alle 100 ekr / annos. Laivalla käy vain krooni ja kortti. Euroja ei kannata vaihtaa laivan vaihtopisteessä sillä ne konvertoidaan kroonin kautta lateiksi, joten tappiota tulee. Asian kertoi minulle ystävällinen informaatiotiskin tyttö, mistä annan hänelle täydet pisteet. Latit kannattaa siis vaihtaa Ventspilsissä tai nostaa seinästä. Matka kestää neljä tuntia ja perillä voi lauantaisin viettää 6 tuntia ja perjantaisin 4 tuntia. Muina päivinä päiväretki ei onnistu. Lautta saapuu Ventspilsin vanhaan kaupunkiin. Kaikki on periaatteessa kävelymatkan päässä. Latvia on Viroa edullsempi maa. Minulla oli vaikeuksia kuluttaa 20 latia kuudessa tunnissa. Suosittelen matkaa kaikille persaukisille orneille sillä matkailu avartaa.
<b>JO</b>
Linnustollinen ja ilmastollinen keskikesä jatkuu. Aamulla oli nittyjen ja lahden päällä usvaa, joten aloitin päivätoimet komppaamalla puskia. Lintuja oli kivasti, mutta ei erityismanintoja. Aamuyöstä asemabunkkerin niityllä huudellut viiriäinenkin oli vaiennut. Usva hälvenee ja normastaijaus sääasemalla alkaa. Unettaavaa meninkiä, kunnes aamun oltua jo pitkällä, muukin miehistö saapuu paikalle. Joku rarisirkku tiksuttelee hetken, muttemme löytdä lintua.
Loppupäivä kuluu löysäisyn ja lomailun merkeissä. Esimerkiksi Gusse viettää yli kuusi tuntia ajastaan sängynpohjalla. Lopun aikaa hän puhuu suu vaahdossa (aikuisten oikeesti!), eikä poistu 10m ulko-ovea pidemmälle. Menen yhdeksältä nukkumaan meningin ollessa rauhallista. Herään kuitenkin puolen yön jälkeen ja silloin keittiökabinetti on koolla. Kuuluu helskyvää naurua ja käytetään äänekkäitä puheenvuoroja. No, ei huolta, korvatulpat sulkevat minun tuon äänimaailma ulkopuolelle
<b>jjuju</b>
Polkupyörä kannattaa jättää Möntun sataman lähelle pusikkoon. Liput voi ostaa krooneilla tai kortilla satamasta. Menopaluu jalkamiehelle 530 ekr,18.6.lähtien 610 ekr. Scania lautta on oikein mukava kippo jossa on baari ja bistro. Molemmissa voi ruokailla selvästi alle 100 ekr / annos. Laivalla käy vain krooni ja kortti. Euroja ei kannata vaihtaa laivan vaihtopisteessä sillä ne konvertoidaan kroonin kautta lateiksi, joten tappiota tulee. Asian kertoi minulle ystävällinen informaatiotiskin tyttö, mistä annan hänelle täydet pisteet. Latit kannattaa siis vaihtaa Ventspilsissä tai nostaa seinästä. Matka kestää neljä tuntia ja perillä voi lauantaisin viettää 6 tuntia ja perjantaisin 4 tuntia. Muina päivinä päiväretki ei onnistu. Lautta saapuu Ventspilsin vanhaan kaupunkiin. Kaikki on periaatteessa kävelymatkan päässä. Latvia on Viroa edullsempi maa. Minulla oli vaikeuksia kuluttaa 20 latia kuudessa tunnissa. Suosittelen matkaa kaikille persaukisille orneille sillä matkailu avartaa.
<b>JO</b>
Linnustollinen ja ilmastollinen keskikesä jatkuu. Aamulla oli nittyjen ja lahden päällä usvaa, joten aloitin päivätoimet komppaamalla puskia. Lintuja oli kivasti, mutta ei erityismanintoja. Aamuyöstä asemabunkkerin niityllä huudellut viiriäinenkin oli vaiennut. Usva hälvenee ja normastaijaus sääasemalla alkaa. Unettaavaa meninkiä, kunnes aamun oltua jo pitkällä, muukin miehistö saapuu paikalle. Joku rarisirkku tiksuttelee hetken, muttemme löytdä lintua.
Loppupäivä kuluu löysäisyn ja lomailun merkeissä. Esimerkiksi Gusse viettää yli kuusi tuntia ajastaan sängynpohjalla. Lopun aikaa hän puhuu suu vaahdossa (aikuisten oikeesti!), eikä poistu 10m ulko-ovea pidemmälle. Menen yhdeksältä nukkumaan meningin ollessa rauhallista. Herään kuitenkin puolen yön jälkeen ja silloin keittiökabinetti on koolla. Kuuluu helskyvää naurua ja käytetään äänekkäitä puheenvuoroja. No, ei huolta, korvatulpat sulkevat minun tuon äänimaailma ulkopuolelle
<b>jjuju</b>
Henkilöt: G.Nordenswan, J.Saari, J.Ojala
Lajimäärä: 92
Sää: 5.00, +11, tyyntä, 4/8, 10-20km
12.00, +23, 5 NW, 5/8, >20km
18.00, +22, 5 W, 1/8, >20km
2007 06 10 1
2007 06 10 2
2007 06 10 3
2007 06 10 4
jjuju
vanha
June 9, 2007 15:00
Taas tuli lämmin, heikkotuulinen ja hiljainen aamu. Kun juttuseuraa ei ole, tulee unelias olo, vaikka hyttyset yrittävät kiusata. Lintuja ei muuta, mutta lahdella riittää katsottavaa. Tosin neljän tunnin sessiossa linnut ei kovasti vaihdu. Tänään uusia tulokkaita tähän porukaan olivat pari avosettia ja kaksi valkoposkihanhea.
Jukka lähti käymään Latviassa (Montu-Ventpils-Montu) kahdeksan lautalla ja palasi vasta kymmeneltä illalla. Kaurin perhosporukat kiertelivät ties missä ja palasivat asemalle kuuden maissa. Minä lähdin yhden maissa hakemaan Gussen Kuressaaresta. Siellä oikeastaan huomasin, että nythän on täysi kesä! Hellerajat paukkuivat komeasti.
On kait niin kuuma, ettei Donnakaan jaksa haukkua turisteja kunnolla. Muutama autokunta pääsi livahtamaan pahasti vahtikoiran ohi. Meille ihmisille kuumuus ei riittänyt, vaan saunakin piti lämmittää. Kauri vieraineen hoiti homman. Leppoisan illan hieman viiletessä perhostelijat söivät Kaurin valmistamaa nokkakalaa, minun tyytyessä kaalipataan.
Jukka lähti käymään Latviassa (Montu-Ventpils-Montu) kahdeksan lautalla ja palasi vasta kymmeneltä illalla. Kaurin perhosporukat kiertelivät ties missä ja palasivat asemalle kuuden maissa. Minä lähdin yhden maissa hakemaan Gussen Kuressaaresta. Siellä oikeastaan huomasin, että nythän on täysi kesä! Hellerajat paukkuivat komeasti.
On kait niin kuuma, ettei Donnakaan jaksa haukkua turisteja kunnolla. Muutama autokunta pääsi livahtamaan pahasti vahtikoiran ohi. Meille ihmisille kuumuus ei riittänyt, vaan saunakin piti lämmittää. Kauri vieraineen hoiti homman. Leppoisan illan hieman viiletessä perhostelijat söivät Kaurin valmistamaa nokkakalaa, minun tyytyessä kaalipataan.
Henkilöt: J.Saari, J.Ojala, G.Nordenswan
Lajimäärä: 89
Sää: 05:00 +11, W 2 m/s, 1/8, >20 km
12.00 +24, WNW 3 m/s, 1/8, >20 km
2007 06 09 1
2007 06 09 2
2007 06 09 3
2007 06 09 4
JO
vanha
June 8, 2007 15:00
Toinen kehrääjänetsintäretki alkoi nisäkäsvoittoisissa tunnelmissa. Heti Stebelillä leikkivät laiha kettumuori ja neljä pentua keskellä tietä. Pääsin tuulen alla varsin lähelle. Looden kohdalla tormäsin suureen villisikalaumaan. Oli vielä varsin valoisaa joten seurasin kiikarilla niiden menoa. Porsaista näkyi vain ruohojen liike, mutta niitä tuntui olevan paljon. Isoja mustia sikoja oli ainakin yli kymmenen ja muutama niistä jäi katselemaan minua kolmenkymmenen metrin päähän. Kumeaa röhkinää kuului kuitenkin läheltä ja huomasin kiikarini näkökentän täyttyvän oikeasta emäsiasta. Kymmenen metrin päässä minusta oli kolme vakavan näköistä sikaa. Harkittuani asiaa noin 0.1 sekuntia päätin ottaa ritolat. Olihan mieleenpainuva kokemus! Muita villejä nisäkkäitä olivat muutama metsäkauris, hirvi, supikoira sekä runsaasti rytinöitä metsissä.
Lintujen kanssa oli huonommin. Rahustessa sentään lauloi 15 ruisrääkkää ja muutama luhtakerttunen. Pimeillä sorateillä ajettaessa on ahteri lujilla, joten päätin tulla takaisin itärannan pikiteitä pitkin, koska niillä PIM-luku (persiskua per minuutti) on pienempi. Käväsin vielä Kaimrin lutakolla mutta satakielien ja härkälintujen mölinän läpi ei kuulunut mitään. Takaisn asemalla olin noin viideltä aamulla joten jatkoin jjujun mukana aamustaijille. Maineeni rarinpelottimena kasvoi entisestään sillä vastoin muutamaa edellistä aamua mitään mainittavaa ei näkynyt.
Nyt alan uskoa ettei Sörven niemellä ole kehrääjiä ainakaan riesaksi asti. Täytynee keksiä jotakin muuta että saisi täytekakkua.
Lintujen kanssa oli huonommin. Rahustessa sentään lauloi 15 ruisrääkkää ja muutama luhtakerttunen. Pimeillä sorateillä ajettaessa on ahteri lujilla, joten päätin tulla takaisin itärannan pikiteitä pitkin, koska niillä PIM-luku (persiskua per minuutti) on pienempi. Käväsin vielä Kaimrin lutakolla mutta satakielien ja härkälintujen mölinän läpi ei kuulunut mitään. Takaisn asemalla olin noin viideltä aamulla joten jatkoin jjujun mukana aamustaijille. Maineeni rarinpelottimena kasvoi entisestään sillä vastoin muutamaa edellistä aamua mitään mainittavaa ei näkynyt.
Nyt alan uskoa ettei Sörven niemellä ole kehrääjiä ainakaan riesaksi asti. Täytynee keksiä jotakin muuta että saisi täytekakkua.
Henkilöt: Juha Saari, Jukka Ojala
Lajimäärä: 96
Sää: 05:30 +9, NW 2 m/s, 1/8, > 20 km
13:00 +24, NW 4 m/s, 1/8, > 20 km
2007 06 08 1