Rönnskär

Navakka pohjoistuuli jatkuu. Rengastusyritykset jäivät ainakin aamupäivällä yhteen petoverkkoon, koska se näkyy ikkunasta enkä jaksa mennä sitä sulkemaan. Ei edelleenkään tavia eikä skuttavikloa. Leenan aamuvakion kohokohtia olivat muuttava luotokirvinen ja saareen saapunut sähkömies! Sähkömiehet ovat kyllä oma ihmislajinsa. Yhtään hätäilevää yksilöä en ole koskaan tavannut. Voi olla, että luonnonvalinta on poistanut hätiköijät ammattikunnasta. Sähkömies löysi myös talon oman sulaketaulun. Se on keskellä meidän tuvan sisäseinää. Olen varma, ettei se ollut siinä viikonloppuna, kun taulua etsittiin kaapeista ja päätyseiniltä. Sähköt saatiin takaisin, mutta varsinainen vika jäi ilman tolppakenkiä paikantamatta ja siten korjaamatta. Asemalla vierailevien on siis syytä varautua ilpin pimenemiseen kovilla tuulilla.

Lintuasemareissuilla ja elämässä yleensäkin on hyvä olla tavoitteita. Tämän reissun tavoite oli kirjoittaa vuosikirjaan juttu lintuasemista. Saavutin tavoitteen eilen illalla petoverkkoa pimeään asti vahdatessa. Tämän päivän tavoite tuli asetettua majakalta alas astellessa. Majakalle tarvitaan tuulessa pystyssä pysyvä kannellinen pöytä, jossa voi täyttää havista kumartumatta ja sateelta suojassa. Valmistautukaa nikkaroinnin taidonnäytteeseen! Olen muutenkin sijoitellut asioita asemalla uudestaan. Aseman pohjoispuolen rytökasan muovit sijoitin jätesäkkiin. Lahonneissa laudoissa olevia nauloja sijoitin verkkokeppeihin ja aseman ulkoseinään. Haravat ja harjan sijoitin roikkumaan aiemmin mainituista nauloista ja matkakorvaukset sijoitin luonnonperintösäätiön keräykseen - joku synttärisankari Kainuussa voi olla ihmeissään. Tästä jälkimmäisestä päähänpistosta olen erityisen ylpeä. Lahjoituksen kun voi laittaa nimettömänä ja mahdollisimman kryptisellä onnitteluviestillä varustettuna. Suosittelen lämpimästi.

Iltapäivän kirkkaimpana saavutuksena mainittakoon Leenan mereltä kaivama kyhmyhaahka! Tämä havainto oli molemmille elis - hyvä Leena! Iltapäivällä tehtiin myös uutta ruokaa, vaikka lauantain kanakeittoa on edelleen jäljellä. Yritettiin syöttää sitä sähkömiehellekin, mutta vetosi omiin eväisiin. Loppuretki mussutetaan sitten Oton kaaliherkkua. Tänään tehtiin molemmat myös ihan palkkatöitä ja nikkaroitiin sitä luvattua havistelinettä. Sekin tavoite saavutettiin, sillä heittopostilaatikosta inspiraationsa saanut teline valmistui jo heti puoli kahdeksalta illalla. Tosin päätettiin huomenna vielä tutkia kaappeja, josko siihen löytyisi joku iloisenvärinen maali pintaan eläkeläisukkoja piristämään. Muistettiin eläkeläisukot toteutuksessa myös häkkyrän painon osalta. Valittiin siroa puutavaraa, niin on vähän kevyempi siirrellä kuin se ruma puuvaja. Se ei muuten enää ole pelkästään silmänkantamattomissa - se on myös täynnä, kiitos Leenan.

Lajeja tänään 44, rengastuksia 0. Lähetän reklamaation Antille, mikäli petoverkko ei sunnuntaihin mennessä tuota mitään.

Satu

Lintuaseman päiväkirjassa on se vika, että sitä on aikaa kirjoittaa lähinnä silloin, kun mitään ei tapahdu. Päiväkirjamerkinnöistä saanee sen käsityksen, että asemalla lähinnä haahuillaan ympäriinsä ja tuijotetaan tyhjää taivasta. Mitä se pitkälti onkin. 70m verkkoja on aamuseitsemään mennessä tuottanut 0 rengastusta. Kosteikon tavi jäi tänäänkin haaveeksi, koska tavi ei ilmeisesti osaa luistella.

Aamupäivän kohokohtiin lukeutui muuttava räystäspääsky, ylivuotinen peippokontrolli ja suosta löytynyt 80-luvun kokispullo. Lajeja on näkynyt paljon eilistä enemmän, päässemme kokonaismäärässä uudelle kymmenluvulle. Mulla on sellainen hauska leikki, että jos yläpuolen verkkokierrokselta tulee tyhjin käsin, pitää kantaa sylyksellinen puita saunalle. Jos saunalta palaakin tyhjin käsin, pitää viedä toinen sylyksellinen liiteriin. Kohta pitää joko saunoa tai lopettaa leikki.

Iltapäivän kohokohdista mainittakoon Leenan löytämät kaksi pikkukuovia ja kaksi kuormalavaa. Löytyvät innokkaalle kantajalle etelärannalta. Tyhjensin sen ruman valkoisen puuvajan puista ja kannettiin se Leenan kanssa silmänkantamattomiin. Naulasin sen repsottavan peltikaton, niin ei tarvitse kuunnella enää sen louskutusta tuulessa. Kaivoin myös suosta jonkun visuaalisesta ilmeestä päätellen 80-luvun roskasäkin ja nyt sekin odottaa pääsyä maihin. Ei tarvitse niitä roskia Italiasta ajella kumipyörillä tänne poltettavaksi, kun vaan jokainen jolla segelbåt, otta se kelluva roska kyytin.

Niin, ja huomenna tulee ihan oikea sähkömies! Voin luvata, että ainakin yksi utelias nenä on siellä sähkökaapilla kyttäämässä. Hienoa, jos saadaan ilp ja toinen jääkaappi pelaamaan, kun loppuviikosta asema on täynnä.

Lajimäärä tänään 52. Rengastuksia 6 + yksi ylivuotinen peippokontrolli. Vahvaa suorittamista ⚡💪

Satu

Täällä tuulee. Rengastaja laiskotteli tänään. Leena sentään havainnoi majakalla. Kaukoputki ei pysynyt ilman kiinnipitämistä pystyssä. Mökkikin on vähän viileä.

Ehdin käydä läpi vähän kaappeja ja löysin parhaat päivänsä nähneet kaurasuurimot (8/25) ja maidon (11/25). Leenaa odotti siis herkullinen uunipuuro. Samalla uuninlämmityksellä valmistui kaura-pähkinägranolaa kaveriksi ja keittiön lämpötila saatiin nousemaan. Tarkempi arviointi osoitti kuitenkin, että jääkaappi nokittaa vielä toistaiseksi keittiön lämpötilan. Ei siis turhaan nostettu ruokia takaisin jääkaappiin. Pitänee raahautua ihmettelemään sitä sulakekaappia. Jos meistä ei kuulu, niin tuuli vei tai vika löytyi. Laitetaan kuitenkin kumisaappaat jalkaan ja ronkitaan taulua vain yhdellä kädellä.

No sen verran nössöjä oltiin, että kysyttiin ensin, kun näytti vähän sähkömiehen hommalta. Sitä se olikin. Jatketaan siis patterien varassa. Roskia kerättiin lisää ja jatkettiin saunan rotkon suulle tehtyä verkkopaikkaa kuudesta yhdeksään metriin. Saunan notkossa on nyt kaksi verkkoa pyynnissä ja päivän rengastussaldo on ainakin kaksi punarintaa. Laitettiin saunaan tulet, pestiin saunan pesusaavit, kannettiin laari täyteen puita ja kohta mennään saunomaan.

Iltahuudolla lajimääräksi todettiin 38. Rengastuksia 2. Enää ei näy vaahtopäitä, ei merellä eikä saunassa. Sauna oli lämmin. Jännittävimmät havainnot kivitasku, härkälintu ja huussissa painovoimaa uhmaava kuivike.

Satu

.

Lauantaipäivään osui vain pieni hetki iltakuuden aikaan, jolloin vesille olisi ollut mitään asiaa. Navakka tuuli kiersi lounaasta luoteeseen. Verkkoja oli pyynnissä katveissa ja 12 punarinnan lisäksi renkaisiin päätyi kaksi laulurastasta, yksi punakylkirastas ja yksi pajusirkku. Mukavaa, että pyynti onnistui näinkin hyvin, kun huomisesta näyttää tulevan nollapäivä rengastuksen suhteen.

Leena havainnoi majakalla vakiovuoron lisäksi päivällä ja retkeili iltapäivällä ympäri saaren. Saaressa ei juuri lintuja näkynyt, mutta haahkoja kellui kahtapuolta saarta. Aseman pihassa pyörii neljän hempon porukka ja västäräkkejä on parikymmentä.

Teimme fälla"metsän" kosteikon yli petoverkkopaikan. Se odottelee nyt siinä tyynempää iltaa ja Antin (M-N) lupaamaa tavi- tai skuttaviklorengastusta. Tavipari siihen oli ilmestynytkin, lähtivät vaan väärään suuntaan lentämään illalla verkkoja sulkiessa.

Lajimäärä jäi 46:een, johon pitää olla tällä naisituksella ja tuulella tyytyväinen. Rengastuksia 16.

Ai niin, ilmalämpöpumppu sanoi sopimuksen irti. Vika on joko sulaketaulussa tai sitä kauempana. Pitää huomenna käyttää myrskysää hyväksi ja tutkia asiaa.

Satu

Saavuimme Porkkala Marinan sienipitsan jälkitunnelmissa 19.30 saareen. Ensimmäistä kertaa olemme keskenämme liikenteessä. Osa porukasta jäi reissusta pois sääennusteen takia (maihin kun ei taida olla asiaa vasta kuin ensi viikon keskiviikkona tämän hetkisen sääennusteen perusteella).

Ensimmäinen ilta meni verkkoja laittaessa, tavaroita ja vesiä kantaessa. 

Saaressa Satu ja Leena Hintsanen

Koillistuuli muuton vei. Vaihteeksi staijattiin bunkkerilta, jota epäilin paremmaksi pikkulintujen kannalta. Valkoposkia 349 m, Gaviat yht. 28 m. Mustalintu 123 m. Päivän kivoin havainto kaukaa mereltä löytynyt a4 jalohaikaroita, jotka lipuivat lopulta saaren ohi Kontgrundin tasalta.

PL:ää tuli tasavallan alueelle totutun laajassa rintamassa. Fcoe 196 m, Fmon 116 m, Fcoe/mon 150 m, Cspi 25 m, Malba 25 m, Apra 18 m, Esch 9 m, PL 113 m. Pekka näki nenävarpusen ja minä sain urpon vuodariksi. Birdlife uutisoi punakylkien muuton olevan virtausten vuoksi selvästi myöhässä. Tänään 1 m. Asemakoivikon verkosta - identtisesti kävi viime viime vuoden huhtikuussa - samalla aamurundilla kulorastas ja kaksi räksää. Muut paikalliset PL:t sormin laskettavissa.

Anna löysi bunkkeririnteen verkkokeppiä mallaillessa sen alla talvehtineen kultakuoriaisen (vast.). Kerroin rengastajan näkemyksen siitä, mille ne haisevat elokuisista verkoista irroitettaessa.

Ehdin mässäillä vieraspetopyynnin onnistumisilla. Pääsaarella on kuitenkin edelleen yksi supi, joka pääsi koirilta louhikkoon. Aamuyöstä katselin sitä sitten ysimillisen osumaetäisyydeltä otsalampun valossa asemakoivikossa. Toivottavasti joku tulee lukemaan viimeiset riitit con armamento. 

Lähtöpäivä. Siivottiin paikat ja otettiin verkot pois. Buster starttasi kohti mannerta puolen päivän aikoihin. Lähden evakkoon ja palaan helatorstain aatoksi, silloin kunnailla lehtii puu. 

AMi

Havainnoijat: Pekka Ikonen, Antti Miettunen-Nordström, Kimi Nurminen ja Anna Tuominen.

Tänään saatiin saareen ihania koiravieraita. Nämä kivat koirat syövät mitä vaan, tai melkein kenet vaan, tai ainakin keskittyvät omaan päähavainnointityöhönsä sillä samalla omistautumisella kuin tänään saaresta poistunut pitkän linjan meristaijari. Pyydystäjä & al. saivat lopputuloksena Mossaskäristä arkebuseerattua supipariskunnan, jihuu! Satamalahden vessujen siipiaplodeeraus kuului majakalle saakka. Höggrundilla vainun kohteena saattoi olla saukko. Pääsaarelta ei tullut tulosta ja fiilis oli, että kettu ja supi olivat siirtyneet muualle. No, ainakin nuo Mosan eläimet ainiaasti muualle. 

Kimi ja Anna hoitelivat rengastuksen tänään. Kun ukkoa vaihdettiin, niin heti tuli lintujakin: 45 reng 4 kontr. Eruja ja hippiäisiä käytännössä. Tiltaltti minulle ystävällisesti näytetiin vuodariksi. Notkoverkolta saunalle päin jatkuvan katajikon päässä oli valmiiksi raivattua tilaa, johon lämpimän päivän kunniaksi pykäsin entry/exit-hengessä paikan toiselle ysimetriselle. Pekan mielestä siitä tulee pensastaskuja. Jalo ajatus. No, joka tapauksessa siinä on vähän tuulensuojavaihtoehtoa. Ei täysin turhaa: illan vikalla rundilla siitä Kimille hemppo rengastuspinnaksi ja ylivuotinen väiskikontrolli.

Muutosta: Tiiran etusivukamaa Bleu 1416 m ja hemari 95 m. Hanhia tuohon päälle 498 m. Mustalintu heräilee vähän, 174 m. Funtsittiin, että valkkari on pilannut arktikan, kun niitä menee vähän joka kellonlyömällä 1,5 kk ajan. Mullejakin menee tuhansittain jo huhtikuussa. Sepelhanhi on nyt se uusvanha kowa juttu, jonka perään wanhan liiton staijarit kuolaavat.

Kuoveja tänään 50 m ja kymppi IK:ta siihen päälle. Aamuvarhain jostain mantereen suunnalta Stakakobbenille lensi naarasteeri. Wanha muisteli: ennenhän niitä pulputteli tuossa joka huhtikuun aamu. Mäkiluodossa oli porukkaa, jotka lärpyttivät meille 2-kv frugin. Sikabongattiin se lennosta. Pedoista mainittakoon nisari, joita 30 m. Osa tuli Virosta yli vielä viiden jälkeen. Alkuillasta kaukaa mereltä tuli pohjoiseen suoraa muuttolentoa myös vanha merikotka. Lajeja 69 eli lehtokurpalla 70.

3,5 viikkoa saaressa viihtynyt AB lähti tänään mantereelle syömään pizzaa. Kiitoksena kovasta työstä nyt pk-seudun uskottavimpia rusketuksia. Muu poppoo jättää aseman huomenna muutamiksi päiviksi vaille miehitystä.      

Aamuyöstä sateli vielä ja vaikka kuinka yritin herkin mokkasiiniaskelin tehdä säätiedustelua 04:45, Vietnam/Jussarö-syndroomasta kärsivä pitkän linjan asemakonkari kuuli askeleeni. Tihutus loppui ennen vakion alkua, kaikkien iloksi. Olin jo eilen valmistautunut suureen päivään verkoilla ja ladannut kaikki kepit täyteen rättejä. Päivän kertymä olikin upeat 21 000 reng... eikun askelta. Se siitä erityisestä ornitologian sivuhaarasta. Pikkulintuja oli saaressa paikallisena nollan molemmin puolin.

Mitä kaunein päivä. Tuuli pysytteli jossain E-ENE, mutta oli leuto ja klo 14 maissa jopa lähes rasvatyyni. Aurinko helotti taivaalta. Itse hieroin kolmasti Pekan tarjoamaa Niveaa naamaan, ja silti iho punottaa. 

Itäkurkia on lupailtu. Niitä meni, noh, vajaat 200, tyylillä, pääasiallisesti hitaasti matalalta saaren päältä pohjoiseen. Yksi palasi ja jäi paikalliseksi. 

Vakion pikkutauon jälkeen tuli jonkinlainen peippojen purske. Fcoe 1070 m, PL 654 m. Tunnetusti Porkkala on Suomen parhaita paikkoja tsiigata väiskimuuttoa. Tänään 86 m, 8 p. 

Petoja tänään enemmän lajeja kuin määrää. Lago 5 m, butski 2, pandari 2, tinnu 3, ruskis /1 ja sisu /1. Nisareitakin 28. Kahlaajia tipoittain, mutta kivasti. Saaren päältä muutti kapula, metsävikloja 6. Narq+Numsp 129 m ja IK 67 m. Kevät etenee myös kohti arktikaa, Gavia sp 11, Ga 13 ja Gs 11, Bleu 111.

Saaressa on supin lisäksi nyt myös kettu. Pyytäjiä on tulossa huomenna paikalle, rengastajaa parempaa pyyntionnea heille.

Päivän positiivisiin haviksiin lukeutui aamukymmenen jälkeen paikalle tullut sähkömies. Loppusyksyn diagnoosi osoittautui oikeaksi: rantamontun muuntamon päätaulusta oli poksahtanut 25 A pääsulake, mikä meni vaihtoon ja kas - ilmalämpöpumppu hörähti heti käyntiin. 

Pekka lämmiteli alkuillasta aivan erinomaisen saunan, ja itse kävin sitä odotellessa lähes kesäkeleissä hakemassa Kimin ja Annan saareen. Henkilökohtainen päivän kohokohta oli, kun Pekka mähersi AB:n ruuan (stroganoff) blotalla väärin lihapulliksi, itse määritin oikein tuoksusta olematta samassa huoneessa. 

Lajimäärä oli lapulla 72, mutta Anna hoiti juuri Scolon - eli 72+1.  

Havainnoijat: AB, PIk, AM-N, Anna Tuominen, Kimi Nurminen

Aamu oli viileähkö ja pilvinen. Heikko vesisaderintama ylitti saaren klo 9.30-12. Iltaa kohden lämpötila nousi, ja oli korkeimmallaan yhdeksän astetta. Muuttorintamalla oli melko rauhallista. Hanhia ei juuri mene ja tänään pedot olivat vähissä. Massalajina oli peippo+ pl, joita aamun aikana meni noin 2500. Aamulla ennen sadetta verkoista tuli 29 rengastusta. Iltapäivällä Antti löysi kyhmyhaahkan, jp koiraan, kaakkoispuolelta. Kiivas lintu haastoi haahkojen kanssa riitaa. Vähän ajan kuluttua riitapukari oli ajettu pois, eikä lintua enää löytynyt. Keväällä uutena lajina tuli myös jalohaikara. Muita mielenkiintoisia havaintoja oli härkälintu 4p2m ja suopöllö, joka putosi Grästuvsgrundille. Myös mustalinnuilla orastaa liikehdintää 142m. Illansuussa Antti M-N tuli saareen, joka ensitöikseen kävi virittämässä lisää verkkoja huomista varten.

Miehitys: Antti Below, Antti Miettunen-Nordström ja Pekka Ikonen
Lajeja tänään 65.

Aamu valkeni vähätuulisena ja puolipilvisenä. Puolen päivän jälkeen tuuli virisi, tietysti idän puolelta kuten jo ollaan totuttu. Aamulla muutto oli rauhallista, petoja kuitenkin matkasi tasaisesti päivän mittaan. Hyviä määriä ynnättiin esim. varpus- (50), sinisuo- (11) tuuli- (1p8m) ja ampuhaukalla (4) sekä piekanalla (41) ja kalasääskellä (14). Tuulihaukan ja kalasääken summat olivat aseman kevätennätyksiä. Vanha koiras arosuohaukka havaittiin klo 17.50 kohti mannerta. Muita päivän hienouksia olivat aseman vuodareiksi lapintiira, tiltaltti ja suopöllö. Lapintiiran saapupisennätys aikaistui viidellä päivällä. Roland raivasi ja kasasi risuja länsikärjessä, kunnes illansuussa lähti, ja jätti veneen kaupalle huomenna saapuville. Verkoilla edelleen hyvin hiljaista.

Miehittäjät Antti Below, Roland Vosa ja Pekka Ikonen.
Lajeja tänään 78 (tilanne klo 21.08) ja rengastuksia 19.