Rönnskär
Station Feed
Authentication Required
You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.
KSa
vanha
February 18, 2017 14:00
Nätti päivä sään osalta, linnustollisesti niin hiljainen kuin keskellä helmikuuta voi ajatella olevan. Merikotkia saatiin laskettua viisi, alleja parisataa, kyhmyjoutsenia kuutisenkymmentä ja räkättirastaita muutti kahdenkymmenen parvi. Saaressa ei ole pikkulintuja kuin kaksi talitiaista ja kolme viherpeippoa eikä yksikään niistä erehtynyt verkkoon, joita avasimme harrastuksen vuoksi muutaman. Harmaalokkeja hengailee lähiluodoilla jo monia kymmeniä.
Sääennuste on kääntynyt selkeästi huonommaksi kuin pari päivää sitten: sadetta pitäisi tulla niin veden kuin rännän muodossa, tuulta lounaasta yli kymmenen metrin. No, tiedä vaikka joku vähämielinen lintu liikkuisi tuulen mukana ja me se sitten nähtäisiin! Toiveikasta on.
Sääennuste on kääntynyt selkeästi huonommaksi kuin pari päivää sitten: sadetta pitäisi tulla niin veden kuin rännän muodossa, tuulta lounaasta yli kymmenen metrin. No, tiedä vaikka joku vähämielinen lintu liikkuisi tuulen mukana ja me se sitten nähtäisiin! Toiveikasta on.
Henkilöt: Kim Söderling & Klaus Salo
Lajimäärä: 14
Sää: kauniin aurinkoinen päivä, tuulta 12 m/s lounaasta
KSa
vanha
January 2, 2017 14:00
Lähtöpäivä, joten ei verkkojen levittelyä vaan pelkkää fiilistelyä. Ensimmäiset puolitoista tuntia seisoskelin tornissa odottelemassa muuttohavaintoja, mutta taitavat vasta tulevien päivien kipakammat pakkaset panna linnut liikkeelle. Tiedä sitten, kuinka paljon lintuja (joutsenia ja sorsia) vielä on viivyttelemässä. Tuuli oli tänäänkin ilahduttavan hentoinen ja näkyvyyskin erinomainen, mutta vähitellen rupesi vilu kapajamaan ja päätin siirtyä etelärannalle nautiskelemaan tyvenestä. Pienoisena taka-ajatuksena oli tsekata kaikki näkyvät lähiluodot merisirrien varalta, vallankin kun niitä oli venemies edellisenä päivänä nähnyt. Moneen kertaan tarkensin kaukoputkeni jokaiselle luodolle ja kivelle, kunnes sitten yhdelle kerralla sykäytti: niin vain jostain oli kuuden parvi pölähtänyt ihan pienelle luodolle, jonka olin juuri viisi minuuttia aiemmin tutkinut! Aallokko oli olematonta ja silti linnut joutuivat väistelemään pärskeitä, ei ollut kummoinen jalansija näillä rantarotiksi nimetyillä velikullilla. Merisirrihavaintojahan tehdään nykyään aika paljon, kun niitä on alettu kunnolla etsiä, mutta ei se Rönskillä vielä ihan tusinahavis ole, minullekin eka kerta ja hyvältähän se tuntui, yhtään ei ollut pettynyt olo "höh, tässäkö se nyt oli".
Muuten en ihmeempiä havainnut, mitä nyt nuori merilokki tuli vielä lisäksi retkipinnalistalle nostaen kokonaismäärän noin kahteenkymmeneenviiteen lajiin. Ja naarasteeriä oli jo neljän kopla, seassa yksi valkopäinen, liekö vanha tuttu jonkun vuoden takaa vai samaa sukulinja vai kenties ihan muuten vaan samaa tyyliä. Nisäkäshaviksina joka päivä kaksi metsäkaurista ja tänään eteläpuolella pinnalla kuikuillut halli.
Tämän reissun myötä olen ollut Rönskillä kaikkina kuina. Antaa hyvää perspektiiviä lintumaailmaan, kun asemalomaketta vertailee helmikuun ja syyskuun osalta. Siivoilin ja jätin peruslämmön päälle, jotta seuraavien olisi mukava käydä taloksi, milloin ikinä tuo päivä sitten koittaakaan, sillä jos ei tuulta ole, lähipäivien pakkaset saattavat kyllä nopeasti rantavedet jäätää. Vuoden 2017 asemamaksunkin suoritin jo, tehkääpä perässä, jotta Rönski pysyy hyvässä kunnossa.
Muuten en ihmeempiä havainnut, mitä nyt nuori merilokki tuli vielä lisäksi retkipinnalistalle nostaen kokonaismäärän noin kahteenkymmeneenviiteen lajiin. Ja naarasteeriä oli jo neljän kopla, seassa yksi valkopäinen, liekö vanha tuttu jonkun vuoden takaa vai samaa sukulinja vai kenties ihan muuten vaan samaa tyyliä. Nisäkäshaviksina joka päivä kaksi metsäkaurista ja tänään eteläpuolella pinnalla kuikuillut halli.
Tämän reissun myötä olen ollut Rönskillä kaikkina kuina. Antaa hyvää perspektiiviä lintumaailmaan, kun asemalomaketta vertailee helmikuun ja syyskuun osalta. Siivoilin ja jätin peruslämmön päälle, jotta seuraavien olisi mukava käydä taloksi, milloin ikinä tuo päivä sitten koittaakaan, sillä jos ei tuulta ole, lähipäivien pakkaset saattavat kyllä nopeasti rantavedet jäätää. Vuoden 2017 asemamaksunkin suoritin jo, tehkääpä perässä, jotta Rönski pysyy hyvässä kunnossa.
Henkilöt: Klaus Salo
Lajimäärä: 14
Parhaat: merisirri
Sää: pilvistä, pakkasta aamulla astetta, tuuli koillisesta 3 m/s, hyvä näkyvyys
KSa
vanha
January 1, 2017 14:00
Aamu tuntui melkein tyyneltä edellisten päivän tuulten jälkeen. Sumua leijaili riekaleina ja pudotti näkyvyyttä hetkellisesti, mutta ihan säkkiin en joutunut missään vaiheessa. Lintuja ei liikkunut juurikaan: kalalokit menevät Träskön välikköä pitkin ja kääntyvät takaisin, joku pieni potti viherpeippoja viipotti saaresta toiseen, viiden parvi tilhiä tuli ja meni, samoin kaksi räkättirastasta. Iltapäivällä näkyvyys oli erinomainen, kunnon putkella ja määritystaidolla/mielikuvituksella varustettu ihminen olisi saattanut löytää suojaiselta itä-eteläpuolelta vaikka mitä! Minä tyydyin seisoskelemaan tornissa sen mitä en ollut hakemassa rengastettavaa...
Verkoilla olikin sitten vilskettä! No joo, suppeamman suhteellisuusteorian alkeet, pitää verrata edellisiin päiviin. Vuoden ensimmäinen rengastus Rönskillä oli peukaloinen ja toinen punarinta, ollen minulle samalla uusia retkilajeja. Kumpaakaan en ollut aiemmin havainnut enkä havainnut myöhemminkään, joten olisivatko kuitenkin olleet muuttolaisia. Lisäksi merkkasin kaksi mustarastasta. Tarkkana sai kierroksilla olla, ettei turtuneesti kävelisi linnun ohi, sillä alapussissa maan rajassa killuminen tuntuu olevan tämän saaren lintujen tapa hengailla sunnuntaisin.
Sää kirkastui iltaa kohti vielä vaan lisää, aurinko alkoi näkyä ja lämpötila pudota muuttaen samalla kalliot erittäin liukkaiksi. Huomenna ehdin vielä katsella aamulintuja ennen lähtöä, pohjatuuli ja pieni pakkanen mantereella saattavat jonkin linnun tähänkin suuntaan liikuttaa. Tänään löysin vihdoin aseman lintulaudan, jonka täytin ja ripustelin pihakoivuun. 20 retkilajin tavoitteeni täyttyi kepeästi, kun tänään uudeksi lajiksi tuli jo tekstissä vilahtaneiden lisäksi myös varis. Harmi, ettei asemalomaketta saa liitettyä päiväkirjaan, koska siitä olisi helppo katsoa päivän saldo, mutta ehkä asiaan saadaan vielä korjaus.
Verkoilla olikin sitten vilskettä! No joo, suppeamman suhteellisuusteorian alkeet, pitää verrata edellisiin päiviin. Vuoden ensimmäinen rengastus Rönskillä oli peukaloinen ja toinen punarinta, ollen minulle samalla uusia retkilajeja. Kumpaakaan en ollut aiemmin havainnut enkä havainnut myöhemminkään, joten olisivatko kuitenkin olleet muuttolaisia. Lisäksi merkkasin kaksi mustarastasta. Tarkkana sai kierroksilla olla, ettei turtuneesti kävelisi linnun ohi, sillä alapussissa maan rajassa killuminen tuntuu olevan tämän saaren lintujen tapa hengailla sunnuntaisin.
Sää kirkastui iltaa kohti vielä vaan lisää, aurinko alkoi näkyä ja lämpötila pudota muuttaen samalla kalliot erittäin liukkaiksi. Huomenna ehdin vielä katsella aamulintuja ennen lähtöä, pohjatuuli ja pieni pakkanen mantereella saattavat jonkin linnun tähänkin suuntaan liikuttaa. Tänään löysin vihdoin aseman lintulaudan, jonka täytin ja ripustelin pihakoivuun. 20 retkilajin tavoitteeni täyttyi kepeästi, kun tänään uudeksi lajiksi tuli jo tekstissä vilahtaneiden lisäksi myös varis. Harmi, ettei asemalomaketta saa liitettyä päiväkirjaan, koska siitä olisi helppo katsoa päivän saldo, mutta ehkä asiaan saadaan vielä korjaus.
Henkilöt: Klaus Salo
Lajimäärä: 18
Rengastukset: 4
Sää: Nätti pilvinen päivä, tuuli heikkoa kääntyen lännestä pohjoiseen, lämpöä pari astetta, iltaa kohti selkenevää ja kylmenevää.
KSa
vanha
December 31, 2016 14:00
Aamupalaa, auringon nousuun vielä yli tunti, mutta pitäähän verkkoja mennä avaamaan jo ennen. Tuuli on reippaasti 14 m/s lounaasta, lämmintä viisi astetta mutta viimeisimmän ennusteen mukaan tänään ei pitäisikään sataa. Vaan eipä se eilisen ennusteenkaan mukaan varmaa ollut, todennäköisyys iltapäivälle oli 30% ja nyt se on pudonnut alle 10%, mutta niin vaan ihmismieli toimii, että kun ennusteessa pisaran kuva näkyy niin sadettahan se tarkoittaa. Kolme lajia puuttuu tavoitemäärästä... Tuuli heikkenee tänään ja huomenna, joten kenties joku lintu liikkuu ja lajilista karttuu tai määrät komistuvat.
---
Päivä oli aika rauhallinen. Sää oli aika samaa kuin eilen eikä linnustossakaan ollut liiemmälti eroa. Pari pientä parvea viherpeippoja meni saaren yli Mäkiluodon suuntaan, siinäpä päivän muutto. Nuori merikotka kävi pyörimässä ihan päällä ja reissulle uudeksi lajiksi kirjautui haahka kahden naaraspukuisen yksilön verran. Rengastushommelit olivat seesteistä puuhailua, vaikka parantuneiden sääennusteiden innoittamana lisäsin pyyntiin muutaman verkon. Niinpä sitten vikoilla valoilla tulikin kaksi lintua: talitiaiskontrolli (J-rengas, jännittävää, ei taida olla saaren omaa kantaa) ja harakka. Harakka olikin sitten henk.koht. rengastuspinna eikä kai muutenkaan täällä kovin tavallinen käsiteltävä. Harakasta otan kyllä vähän kunniaa itselleni, sillä jo eilen auringonlaskun aikaan harakka tutkiskeli bunkkerikoivikkoa, joten vein sinne tänään petoverkot ja niin vain lintu oli kai vakkari-iltakierroksellaan sitten verkkoon törmännyt. Kokemusperäisenä tietona voin kertoa harakan nokan kärjen olevan melko terävän, kyllä sillä ihmisihon saa rikki, jos vääntämään pääsee.
Nyt sitten vuoden viimeistä iltaa istuskelen ja suunnittelen tulevaa. Huomenna revitellään ekaekaa-pinnoja, vaikken niitä varsinaisesti keräilekään. Asemavuodareita ropisee ja kaksi uutta lajia tälle reissulle on haussa, sitten olisi 20 täynnä. Hmm, jos ei tarvitse olla realisti, niin tunturipöllö ja -haukka olisivat kivat, vaikka kaikki tunturi- tai lapinalkuiset käyvät kyllä. Inhorealismia voisivat edustaa vaikkapa sinisorsa ja -tiainen, jos samoilla alkuliitteillä kikkailua jatketaan. Myös kivoja sini-alkuisia on, paljonkin. Aseman edellisestä sininärhestä taitaa olla aikaa. [Katsoin huvikseen Lintuoppaasta: 18 sini-lajia oli listattuna. Ehkä se riittää tästä aiheesta.]
Iltakävely bunkkerille ja majakalle. Raketteja ei juuri näkynyt, kuului kyllä. Vaikutuksen tekivätkin tähdet, ilmeisesti siis pilvet ovat tiessään ainakin näin yöaikaan eikä täällä ole häiritseviä valoja haittaamassa katselukokemusta. Estetiikan puolelle meni, mä mitään tähtikuvioita tunne. Toinen raju havainto oli reipas määrä vilkkuvia valoja siellä täällä merellä; loistoja, reimareita, linjatauluja toinen toisensa vieressä, kenties joku aluskin seassa. Niin kääntyy vuosi toiseksi ja Suomi alkaa täyttää pyöreitä, kuka sen mistäkin laskee. Huima ajatus on myös se, että olen melkein puolet tuosta ajasta ollut olemassa itsekin, Suomi-neidon nisistä ryystäen varttunut linnoitetulla Rönnskärin saarella ornitologisessa etuvartiossa seisovaksi lintuasemadudeksi (ne on jermut erikseen), joka on valmis kirjaamaan haviksen, tuleepa lintu mistä päin itää tahansa. Mitään en ole ottanut, mutta vanhojen päiväkirjojen kautta olen yrittänyt päästä tunnelmaan, jossa entisaikojen miehittäjät staijasivat arktikaa, komppasivat intiankirvistä, laskivat lepäilijöitä tai hissasivat latvaverkkoja alas tietäen, että lahden eteläpuolella valoaan apua kaipaaville kansoille loi iso sotilasmahti, joka vain joku vuosikymmen aiemmin oli ollut hyvin kiinnostunut tästäkin alueesta. Siitä huolimatta päiväkirjan sivut täyttyivät linnuista ja asema-arjesta, sillä sitä on elämä Rönskillä myös vuonna 2017. Tällaiseen rautaisannokseen patetiaa on hyvä lopettaa vanha vuosi klo 23.52, poistetaan turhat tekstirivit tuonnempana, jos ne jotakuta alkavat haitata.
---
Päivä oli aika rauhallinen. Sää oli aika samaa kuin eilen eikä linnustossakaan ollut liiemmälti eroa. Pari pientä parvea viherpeippoja meni saaren yli Mäkiluodon suuntaan, siinäpä päivän muutto. Nuori merikotka kävi pyörimässä ihan päällä ja reissulle uudeksi lajiksi kirjautui haahka kahden naaraspukuisen yksilön verran. Rengastushommelit olivat seesteistä puuhailua, vaikka parantuneiden sääennusteiden innoittamana lisäsin pyyntiin muutaman verkon. Niinpä sitten vikoilla valoilla tulikin kaksi lintua: talitiaiskontrolli (J-rengas, jännittävää, ei taida olla saaren omaa kantaa) ja harakka. Harakka olikin sitten henk.koht. rengastuspinna eikä kai muutenkaan täällä kovin tavallinen käsiteltävä. Harakasta otan kyllä vähän kunniaa itselleni, sillä jo eilen auringonlaskun aikaan harakka tutkiskeli bunkkerikoivikkoa, joten vein sinne tänään petoverkot ja niin vain lintu oli kai vakkari-iltakierroksellaan sitten verkkoon törmännyt. Kokemusperäisenä tietona voin kertoa harakan nokan kärjen olevan melko terävän, kyllä sillä ihmisihon saa rikki, jos vääntämään pääsee.
Nyt sitten vuoden viimeistä iltaa istuskelen ja suunnittelen tulevaa. Huomenna revitellään ekaekaa-pinnoja, vaikken niitä varsinaisesti keräilekään. Asemavuodareita ropisee ja kaksi uutta lajia tälle reissulle on haussa, sitten olisi 20 täynnä. Hmm, jos ei tarvitse olla realisti, niin tunturipöllö ja -haukka olisivat kivat, vaikka kaikki tunturi- tai lapinalkuiset käyvät kyllä. Inhorealismia voisivat edustaa vaikkapa sinisorsa ja -tiainen, jos samoilla alkuliitteillä kikkailua jatketaan. Myös kivoja sini-alkuisia on, paljonkin. Aseman edellisestä sininärhestä taitaa olla aikaa. [Katsoin huvikseen Lintuoppaasta: 18 sini-lajia oli listattuna. Ehkä se riittää tästä aiheesta.]
Iltakävely bunkkerille ja majakalle. Raketteja ei juuri näkynyt, kuului kyllä. Vaikutuksen tekivätkin tähdet, ilmeisesti siis pilvet ovat tiessään ainakin näin yöaikaan eikä täällä ole häiritseviä valoja haittaamassa katselukokemusta. Estetiikan puolelle meni, mä mitään tähtikuvioita tunne. Toinen raju havainto oli reipas määrä vilkkuvia valoja siellä täällä merellä; loistoja, reimareita, linjatauluja toinen toisensa vieressä, kenties joku aluskin seassa. Niin kääntyy vuosi toiseksi ja Suomi alkaa täyttää pyöreitä, kuka sen mistäkin laskee. Huima ajatus on myös se, että olen melkein puolet tuosta ajasta ollut olemassa itsekin, Suomi-neidon nisistä ryystäen varttunut linnoitetulla Rönnskärin saarella ornitologisessa etuvartiossa seisovaksi lintuasemadudeksi (ne on jermut erikseen), joka on valmis kirjaamaan haviksen, tuleepa lintu mistä päin itää tahansa. Mitään en ole ottanut, mutta vanhojen päiväkirjojen kautta olen yrittänyt päästä tunnelmaan, jossa entisaikojen miehittäjät staijasivat arktikaa, komppasivat intiankirvistä, laskivat lepäilijöitä tai hissasivat latvaverkkoja alas tietäen, että lahden eteläpuolella valoaan apua kaipaaville kansoille loi iso sotilasmahti, joka vain joku vuosikymmen aiemmin oli ollut hyvin kiinnostunut tästäkin alueesta. Siitä huolimatta päiväkirjan sivut täyttyivät linnuista ja asema-arjesta, sillä sitä on elämä Rönskillä myös vuonna 2017. Tällaiseen rautaisannokseen patetiaa on hyvä lopettaa vanha vuosi klo 23.52, poistetaan turhat tekstirivit tuonnempana, jos ne jotakuta alkavat haitata.
Henkilöt: Klaus Salo
Lajimäärä: 12
Rengastukset: 1
Sää: lounais-länsituulta reilut kymmenen metriä sekunnissa koko päivän, pilvistä, lämpöä viisi astetta, iltapäivällä noin kolme pisaraa vettä
KSa
vanha
December 30, 2016 14:00
Tuulinen päivä, ei liikkunut lintu juurikaan -paitsi kalalokit, joita meni eri suuntiin mutta enimmäkseen pyöri paikallisina. Staijailin vakion tapaista ja tuuletin samalla muutamaa verkkoa, kummankaan aktiviteetin tuottamatta isommin tulosta. Muuttolomakkeelle laitoin muutaman lokin ja allin, rengastussarake rikastui yhden mustarastaan verran. Lisäksi tein tiedettä: kontrolloin hippiäisen, joka on kyllä samassa saaressa jo aiemmin rengastettu. Siis jopa kaksi käsittelyä. Muuten kyllä päivä oli lajimäärällä arvioituna kohtuullinen, sillä havaitsin tänään kaikki eiliset lajit plus uusina retkipinnoina: hippiäinen, punatulkku, räkättirastas, merikotka, mustalintu, korppi ja harmaalokki.
Nyt sitten taas pitkää iltaa istuen ja arkisia asioita hoitaen. Tuli räiskyy siihen malliin kamiinassa, että voisinpa vaikka iltapalamakkaran paistaa. Tuvassa on mukavan lämmin istuskella, tuulesta huolimatta aseman eristys ja lämmityskapasiteetti takaavat leppoisat oltavat ainakin vielä näillä keleillä ja luultavasti aika paljon kovemmillakin. Huominen sää on kai melko samanlainen kuin tänään, mitä nyt pieni sateen uhka väijyy. Ensi vuonna lieneekin taas pakkasta ja pohjoistuulta, mutta jäänevät minulta täällä kokematta.
Nyt sitten taas pitkää iltaa istuen ja arkisia asioita hoitaen. Tuli räiskyy siihen malliin kamiinassa, että voisinpa vaikka iltapalamakkaran paistaa. Tuvassa on mukavan lämmin istuskella, tuulesta huolimatta aseman eristys ja lämmityskapasiteetti takaavat leppoisat oltavat ainakin vielä näillä keleillä ja luultavasti aika paljon kovemmillakin. Huominen sää on kai melko samanlainen kuin tänään, mitä nyt pieni sateen uhka väijyy. Ensi vuonna lieneekin taas pakkasta ja pohjoistuulta, mutta jäänevät minulta täällä kokematta.
Henkilöt: Klaus Salo
Lajimäärä: 17
Rengastukset: 1
Sää: pilvistä, ei sadetta, lämmintä 4, tuuli lounaasta aamun kymmenestä illan kuuteentoista m/s
KSa
vanha
December 29, 2016 14:00
Tulin saareen puoliltapäivin ja aloille asettumisen jälkeen kiertelin saarta hieman kiikareiden kanssa. Kuten arvata saattaa, ei vuodenaika ja tuuli huomioiden kovin kummoisia näkynyt tai kuulunut. Aie olisi kuitenkin olla täällä muutama päivä, joten eiköhän tässä vielä kaikenlaista silmiin satu, sanotaan nyt vaikka kaksikymmentä lajia tavoitteeksi. Tänään tulleet listan kymmenen ensimmäistä (kun kerran asemalomaketta ei saa päiväkirjaan liitettyä): kyhmyjoutsen, telkkä, alli, isokoskelo, kalalokki, teeri, harakka, mustarastas, talitiainen ja viherpeippo. Huomenna viisi lajia lisää, sitten pari lisälajia per päivä ja siinä se, tavoite täynnä, tosin vasta joskus ensi vuoden puolella. Nisäkäsmaailma käsitti kaksi metsäkaurista, valkohäntiä ei yhtään mutta kaksi hulppean kokoista supikoirakäymälää sentään.
Huomenna pitäisi olla samanlaista säätä kuin tänään, joten odotukset ovat maltilliset. No, ei sentään satane, parin päivän päästä voi sitäkin tulla ja jonain päivänä tuuli kääntynee pohjoiseen ja alkaa pakastaa. Vesilintumuuttoa voi silloin jonkin verran olla, vaikka kaipa sisämaa ehti aiempien pakkasten aikana tyhjentyä melko hyvin. Vesi on korkealla, vedin aseman robustia alumiinikiulua kuiville, kun se kelluskeli aallokossa mutta sentään rantaan sidottuna. Toisen aironkin löysin rantaveteen uponneena, toinen oli rikkoutuneena satamalahden pohjukassa.
Huomenna pitäisi olla samanlaista säätä kuin tänään, joten odotukset ovat maltilliset. No, ei sentään satane, parin päivän päästä voi sitäkin tulla ja jonain päivänä tuuli kääntynee pohjoiseen ja alkaa pakastaa. Vesilintumuuttoa voi silloin jonkin verran olla, vaikka kaipa sisämaa ehti aiempien pakkasten aikana tyhjentyä melko hyvin. Vesi on korkealla, vedin aseman robustia alumiinikiulua kuiville, kun se kelluskeli aallokossa mutta sentään rantaan sidottuna. Toisen aironkin löysin rantaveteen uponneena, toinen oli rikkoutuneena satamalahden pohjukassa.
Henkilöt: Klaus Salo
Lajimäärä: 10
Sää: pilvistä 8/8, tuulista 13 SW, lämmintä +4, kuivaa
Petri
vanha
November 26, 2016 14:00
Jahtipäivä saaressa. Metsästyksen takia komppaaminen hieman vaihtelevaa. Saaren peurakantaa pienennetään; ainakin kaksi tarvasta lähti saaresta ns. "jalat edellä". Muuten kaunista mutta tuulista; Kallbådanin ja Rönskin välissä muutama satapäinen allilautta, joukossa melanitta sp:tä. Ilahduttavasti eteläiset luodot olivat illalla, jäähunnusta huolimatta, täynnä yöpyviä lokkeja. Kiertelin myös hämärissä saaren itä-puolen polkuja pöllöjen toivossa, vain meri kohisi. Tyhjensin huussin!
Henkilöt: Petri Puromies
Lajimäärä: 21
Sää: +6 7m/s W, aurinkoista
Osmo
vanha
November 24, 2016 14:00
Tosi vaihtelevat kelit, minkä takia tuli tehdyksi useampi keikka asemalta bunkkerille ja takaisin pelkästään sadekuurojen takia. Aamun navakka lounaistuuli kääntyi iltapäivällä luoteeseen noustakseen myrskylukemiin. Näkyvyys oli eilistä selkeämpi.
Kalalokeilla oli muutto päällä. Pätkittäisellä havainnoinnilla noteerasin n. 30 länteen valuvaa kanua, kokoaikaisella tarkkailulla olisi päässyt ehkä 100:aan. Eteläisellä merialueella lehahti ilmaan 1000 yks. alliparvi, lähempänä uiskenteli 10 yks. melanittaparvi. Metsistä löytyi talitiaisia, eipä juuri muuta. No, retken uusina lajeina näkyi yksi harakka ja yksi varis. Puolilta päivin Rönskille saapui eilinen (?) 120 yks tilhiparvi. Ovat mukavia lintuja!
Eipä ole enää paljon lintuja merellä. En niitä tullut hakemaankaan vaan tuta myöhäissyksyn tunnelmaa. Sitä sain. Suosittelen!
Näkyvyyden selkeneminen eilisestä toi esiin vielä yhden muutoksen: Mäkiluodon eteläosa eli puolet koko saaresta on parturoitu puista. Kaikki linnoituksen räjäytyslouhut erottuvat ja etelätykki näkyy lähes kaikkiin ilmansuuntiin. Lintumiehet kiittävät näkvyyden parantamiseta!
Kalalokeilla oli muutto päällä. Pätkittäisellä havainnoinnilla noteerasin n. 30 länteen valuvaa kanua, kokoaikaisella tarkkailulla olisi päässyt ehkä 100:aan. Eteläisellä merialueella lehahti ilmaan 1000 yks. alliparvi, lähempänä uiskenteli 10 yks. melanittaparvi. Metsistä löytyi talitiaisia, eipä juuri muuta. No, retken uusina lajeina näkyi yksi harakka ja yksi varis. Puolilta päivin Rönskille saapui eilinen (?) 120 yks tilhiparvi. Ovat mukavia lintuja!
Eipä ole enää paljon lintuja merellä. En niitä tullut hakemaankaan vaan tuta myöhäissyksyn tunnelmaa. Sitä sain. Suosittelen!
Näkyvyyden selkeneminen eilisestä toi esiin vielä yhden muutoksen: Mäkiluodon eteläosa eli puolet koko saaresta on parturoitu puista. Kaikki linnoituksen räjäytyslouhut erottuvat ja etelätykki näkyy lähes kaikkiin ilmansuuntiin. Lintumiehet kiittävät näkvyyden parantamiseta!
Henkilöt: Osmo Heinonen
Lajimäärä: 19
Sää: Kuuroja, tuuli kääntyi lounaasta luoteeseen ja nopeus 17 ms:iin
Osmo
vanha
November 23, 2016 14:00
... rähmää, rähmää ja rähmää. Kova tuuli (10-12m), ajoittaista sateen tapaista ja heikko näkyvyys piti linnut piilossa. Staijasin aamulla 1½ tuntia ja kiersin saaren pariin otteeseen. Lintujen sijasta sain nauttia loppusyksyn keleistä. No, sitähän tulin hakemaankin.
Vesialueilta löytyi muutamia alleja sieltä täältä, yli lensi kaksi tukkasotkaa ja merimerkin päällä istuskeli yksi merimetso. Lokkeja kierteli jonnin verran, mutta kuinkahan monta eri yksilöä niitä oli, kun lentosuunnat tuntuivat olevan lähinnä kruisailua. Muutama tilhiparvi (yht. 170 yks.) pyöri saaressa odottamassa muuttosään paranemista. Ehkäpä huominen tuulen kääntyminen pohjoiseen saa ne liikkeelle.
Vesialueilta löytyi muutamia alleja sieltä täältä, yli lensi kaksi tukkasotkaa ja merimerkin päällä istuskeli yksi merimetso. Lokkeja kierteli jonnin verran, mutta kuinkahan monta eri yksilöä niitä oli, kun lentosuunnat tuntuivat olevan lähinnä kruisailua. Muutama tilhiparvi (yht. 170 yks.) pyöri saaressa odottamassa muuttosään paranemista. Ehkäpä huominen tuulen kääntyminen pohjoiseen saa ne liikkeelle.
Henkilöt: Osmo Heinonen
Lajimäärä: 15
Sää: kovaa sw-tuulta, pimeää ja kosteaa
Osmo
vanha
November 22, 2016 14:00
Saavuin saareen klo 14 ja kiersin paikat läpi välittömästi ennen pimeän laskeutumista. Lintuja oli niukasti: 3 teertä, 100 yks. tilhiparvi ja jokunen alli.
Saaressa oli tapahtunut muutoksia sitten elokuun. Armeija oli ympäröinyt molemmat tykit panssariaidalla. Aidat eivät haittaa lintutarkkailua, mutta ne estävät polttopuiden hakemisen tykkien takamaastosta. Haavikosta oli kaadettu useita haapoja ja pöllit kasattu pinoon odottamaan lintuaseman käyttöä. Niitylle oli ilmestynyt kaksi isoa heinäkasaa, joiden tarkoitusta ihmettelen. Olisivatkohan varuskunnan metsästykerhon perustama kaurisruokinta?
Saaressa oli tapahtunut muutoksia sitten elokuun. Armeija oli ympäröinyt molemmat tykit panssariaidalla. Aidat eivät haittaa lintutarkkailua, mutta ne estävät polttopuiden hakemisen tykkien takamaastosta. Haavikosta oli kaadettu useita haapoja ja pöllit kasattu pinoon odottamaan lintuaseman käyttöä. Niitylle oli ilmestynyt kaksi isoa heinäkasaa, joiden tarkoitusta ihmettelen. Olisivatkohan varuskunnan metsästykerhon perustama kaurisruokinta?
Henkilöt: Osmo Heinonen
Lajimäärä: 9
Sää: sateetonta suttua